Energia-ala: Digitalisoituminen junnaa suomalaisissa energiayhtiöissä – suurin hidaste vaikeus mitata investointien hyötyä

Tekoälyllä ja muilla teknologioilla on ratkaiseva rooli digitaalisen transformaation edistämisessä energiasektorilla. Silti monet suomalaisyritykset ovat edelleen kaukana tavoitteestaan, IFS kertoo.

Pilvipohjaisia yritysohjelmistoja mm. energia-alalle kehittävän IFS:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan vain noin 8 prosenttia suomalaisvastaajista kertoo yrityksensä saavuttaneen tavoitteensa digitaalisessa siirtymässä. Kysely tehtiin suomalaisille energiayhtiöille, joiden liikevaihto on vähintään 224 miljoonaa euroa vuodessa.

Energia-alan digitalisoinnin tiellä nähdään monia esteitä 

Kun vastaajia pyydettiin nimeämään suurin este, useimmiten (21 %) mainittiin kykenemättömyys mitata digi-investointien takaisinmaksua (ROI). Kolme seuraavaksi eniten mainittua digitalisaation estettä olivat riittävän infrastruktuurin puute yrityksessä, digitalisaation kanssa ristiriidassa olevat prioriteetit, ja tietoturvahuolet. Nämä kolme mainittua digitalisaation estettä saivat jokainen yhtä monta mainintaa (18 % vastaajista).

Kyselyn tulokset: resurssien optimointi ja työvoiman tuottavuus kärjessä

Vastaajien mukaan digitaalisen transformaation mahdollistamalla resurssien optimoinnilla olisi suurin vaikutus yrityksen kykyyn tarjota uusia palveluja ja tuotteita. Vastaajat saivat valita enintään kolme vaihtoehtoa, ja vastaukset jakautuivat seuraavasti:

Tekijät jotka vaikuttavat yrityksen kykyyn tarjota uusia palveluja ja tuotteita:

Resurssien optimointi	50 %
Käyttöomaisuuden hallinta	42 %
Asiakaskokemuksen strategia	39 %
Kenttähuolto	37 %
Verkoston modernisointi	26 %
Uudet liiketoimintamallit	24 %

 

Kysyttäessä, millä osa-alueilla vastaajat uskovat, että uusia teknologioita voidaan eniten soveltaa, työvoiman tuottavuus nousi tärkeimmäksi. Vastaajat saivat valita enimmillään kolme vaihtoehtoa:

Uusille teknologioille soveltuvia alueita:

Työvoiman tuottavuus	39 %
Datalähtöinen päätöksenteko	37 %
Työntekijöiden koulutus ja pito	32 %
Työntekijöiden ja työpaikan turvallisuus	29 %
Asiakaskokemuksen parantaminen	29 %
Omaisuuserien resilienssi ja luotettavuus	26 %
Kestävän kehityksen liiketoimintamallit	24 %
Uudet liiketoimintamahdollisuudet ja yhteistyöt	24 %

 

Tutkimuksesta:

•  IFS:n tilaamaan ja Censuswiden toteuttamaan tutkimukseen osallistui Suomesta 38 (C-tason) johtajaa tai (VP/Head) päättäjää, jotka toimivat energiantuotannossa, -siirrossa, -jakelussa, kaasuteollisuudessa sekä myös vesihuollossa. 
• Vastaajat jakautuivat tasaisesti kyseisten toimialojen suhteen.
• Vastaajayritysten liikevaihto on vähintään 224 miljoonaa euroa vuodessa.