Lempäälän kaukolämpöasiakkaiden suihkuvedet lämpenevät Kiillon tehtaan hukkalämmöllä

Kiilto ja Lempäälän Lämpö hyödyntävät energiayhteistyössään uutta teknologiaa. Sen tuloksena Sääksjärven alueen kaukolämpöverkostossa käytetään kesäaikaan hiilineutraalia kaukolämpöä. Kiilto puolestaan pääsee yhteistyön avulla entistä lähemmäs hiilitasapainotavoitteitaan.

Kiillon tehtaalla teollisuusprosesseista syntyy runsaasti ylijäämäenergiaa, jota on jo aiemmin hyödynnetty Kiillon omien kiinteistöjen lämmityksessä. Lämpimänä vuodenaikana lämpöä riittää kuitenkin yli oman tarpeen. Tätä hukkalämpöä hyödynnetään nyt energiayhteistyön myötä Lempäälän kaukolämpöverkossa.

Energiayhteistyö aloitettiin syyskuussa 2022. Kesäaikaan hukkalämmöstä tehtävän kaukolämmön tuotanto kiihtyy ja energiaa on tuotettu tähän mennessä kaukolämpöverkkoon 1100 MWh. Samalla maakaasun käyttö Sääksjärven alueella on vähentynyt jo arviolta 1000 MWh.

– Sääksjärven asiakkaat koostuvat kotitalouksista, taloyhtiöistä ja teollisuudesta. Yksi omakotitalo käyttää Energiateollisuuden laskentaperusteen mukaan noin 18 MWh energiaa vuodessa, joten energiaekosysteemin tuoma hyöty on merkittävä. Kesäaikaan koteja ei juuri lämmitetä, mutta lämpimät suihkuvedet ovat nyt asiakkaiden iloksi energialtaan hiilineutraaleja, kertoo Lempäälän Lämmön toimitusjohtaja Toni Laakso.

Teollisuusprosessien hukkalämpö talteen

Kiillon tehtaalla hukkalämpö syntyy teollisuusprosessien ylijäämäenergiasta. Esimerkiksi liimanvalmistuksen prosesseista polymerointi on eksoterminen reaktio, jossa ympäristöön vapautuu lämpöenergiaa. Myös sulateliiman valmistus tapahtuu lämmittämällä seos korkeaan lämpötilaan, mikä prosessin seuraavissa vaiheissa jäähdytetään vedellä.

Kiilto on ottanut prosesseissa syntynyttä lämpöä talteen omien kiinteistöjensä lämmittämiseen jo vuodesta 2018 alkaen. Näin Kiilto on saavuttanut merkittäviä vähennyksiä ostetun energian määrässä ja vähentänyt maakaasun käyttöä ja siten toimintansa hiilijalanjälkeä.

– Energian kulutus on hukkalämmön talteenoton myötä pienentynyt ja CO2-päästöt vähentyneet yli 500 000 kiloa vuodessa, kertoo Kiillon toimitusketjun johtaja Petri Heljo.

Ekosysteemi hyödyttää molempia osapuolia

Ekosysteemiä suunniteltaessa huomattiin, että Kiillon tehtaan hukkalämpöpiikit ja Sääksjärven alueen asukkaiden ja teollisuusyritysten energian käyttöprofiilit osuivat hyvin yhteen.

– Kun Sääksjärven asukkaat käyvät aamuisin suihkussa, meillä Kiillossa tehtaan aamuvuoro on kiireisimmillään. Iltaisin energian tarve ja tuotto osuvat myös samaan aikaan, Kiillon tekninen päällikkö Vesa Juhannusvuori sanoo.

Vaikka hukkalämpöä olikin saatavilla tarpeen kannalta oikeaan aikaan, ekosysteemin rakentaminen vaati merkittäviä investointeja. Haasteena oli saada investointi yhteistyön molemmille osapuolille kannattavaksi. Huolellisella suunnittelulla siinä kuitenkin onnistuttiin.

– Ekosysteemi on kaksisuuntainen, mikä tarkoittaa, että kylmänä vuodenaikana Kiilto ostaa Lempäälän Lämmöltä biopohjaisella energialla tuotettua kaukolämpöä, jolla lämmitämme kiinteistöjä silloin kun omien lämpöpumppujen tuottama lämpö ei yksin riitä. Uuden järjestelmän myötä Kiillon tehtaan maakaasun kulutusta on voitu vähentää merkittävästi, mikä tukee Kiillon hiilineutraalisuustavoitteita, Heljo kertoo.

Ekosysteemissä, jossa ylijäämäenergiaa siirretään lähialueiden tarpeisiin, hyötynä on myös energiaomavaraisuus sekä se, ettei lämpöä tarvitse siirtää paikasta toiseen pitkien matkojen päästä.

Kiilto ja Lempäälän Lämpö energiatuotannon jakamistalouden edelläkävijöitä

Teollisuudessa syntynyttä hukkalämpöä olisi paljon saatavilla, mutta haasteena on saada se kustannustehokkaasti siirrettyä sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Uudet teknologiat kuitenkin mahdollistavat energiayhteistyöt teollisuuden ja energiayhtiöiden välillä. Kiillon ja Lempäälän Lämmön pioneerityöstä on oltu laajalti kiinnostuneita ja saatuja oppeja on tarkoitus jalostaa myös tulevaisuudessa.

– Nyt rakennettu ekosysteemi on ollut iso edelläkävijäprojekti ja siinä käytetystä teknologiasta ja prosessista on opittu paljon. Energiamarkkinoilla ei ole rajattomasti neitseellisiä energianlähteitä, joten tulevaisuudessa meidän pitää päästä entistä tehokkaammin kiinni pienempiinkin energiavirtoihin ja panostaa energian jakamiseen. Haemme jatkossa myös muita toimijoita, joiden kanssa voimme käyttää saatuja oppeja hyödyksi, Laakso toteaa.

Kiilto konsernin yhteisenä tavoitteena on päästä oman toiminnan osalta hiilitasapainoon vuoteen 2028 mennessä.

– Sinne olemme matkalla fossiilisten polttoaineiden tarvetta vähentämällä ja siirtymällä hiilineutraalien energiamuotojen käyttöön. Näitä keinoja arvioimme kaikissa toimipisteissämme, ja ratkaisuissamme otamme huomioon aina myös synergiaedut ympäristölle ja yhteisölle, Heljo toteaa.