Kuntakenttä varovaisen tyytyväinen kehysriiheen

Hallituksen linjaama tuki koronakriisin kurittamalle kuntataloudelle on sitä mittaluokkaa, jota odotettiinkin tässä vaiheessa kriisiä, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Toistaiseksi ollaan arvioiden varassa lopullisesti vaikutussummasta verotuottoon tai sairaanhoidon kustannuksiin.

Valtiovarainministeriön ensimmäisen arvion mukaan koronakriisi heikentää tänä vuonna kuntataloutta 1,6–2 miljardilla eurolla.

Arvio on kuitenkin alustava, sillä vaikutukset riippuvat pandemian laajuudesta ja kestosta, joista ei ole vielä varmuutta. Lisäksi erityyppisille kunnille vaikutukset ovat erilaiset.

Hallitus aikoo kuitenkin seurata kustannusten kehittymistä ja reagoida tarpeen mukaan, mitä Karhunen pitää erittäin tärkeänä.

– Kuntien huoli on otettu todesta. Toki tekemistä riittää vielä niin meillä kuin valtionhallinnossa, miten tuet käytännössä kohdentuu.

-Vahva viesti kunnilta on, että tuet pitäisi kohdentua vahvimmin sinne, missä suurimmat kustannukset ja menetykset syntyvät.

#kuntatalous #koronapaketti etenee vaiheittain. Iso lupaus, joka toivottavasti helpottaa kuntien toiminnan suunnittelua. Hienoa oli valmistelussa suora @VMuutiset kumppanuus mm. suurten kaupunkien sekä eri kuntajoukkoja edustavien kuntajohtajien kanssa. https://t.co/QB9Zib6A59

— Ville-Veikko Ahonen (@VilleVeikkoAhon) April 8, 2020

VM:n kunta- ja aluehallinto-osaston ylijohtaja Jani Pitkäniemi ja finanssineuvos Ville-Veikko Ahonen lupasivat talousvaikutusten seurantaan tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa Twitterissä.

Kuntien tukikeinoina hallitus aikoo korottaa määräajaksi yhteisöveron jako-osuutta ja peruspalvelujen valtionosuusprosenttia sekä harkinnanvaraista valtionosuutta. Lisäksi kompensoidaan tilapäinen verotulojen vähennys, joka korvaus leikataan pois ensi vuoden valtionosuuksista.

-Todella tärkeää on, että terveydenhoidolle aiheutuvat kustannukset korvataan täysimääräisesti, Karhunen sanoo.

Lisäksi hallitus aikoo arvioida kunnille kaavailtujen uusien tehtävien kohtalon ennen toukokuun budjettiriiheä.

Uudet tehtävät ja velvoitteet, kuten oppivelvollisuuden pidentäminen, ovat herättäneet keskustelua muun muassa siitä näkökulmasta, voiko kunnille sälyttää hallitusohjelman kirjattuja lisävelvoitteita, joista tullee lisäkustannuksia, kun koronakriisi on kiristänyt kuntataloutta entisestään.

-Siinä arvioinnissa haluamme olla tiiviisti mukana, Minna Karhunen sanoo.

Kiitos tästä vastuulliseesta linjauksesta @sirpa_paatero @KatriKulmuni Se tuo osaltaan työrauhaa kuntakentälle korona-taistelun etulinjaan ja luo luottamusta siihen, että valtio todella jakaa tätä taakkaa. @Kuntaliitto @VMuutiset https://t.co/lum7poSjh5

— Timo Reina (@TimoReina) April 8, 2020

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kiitti ministereitä vastuullisuudesta Twitterissä.

Reagointi tärkeää

Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö kiittelee sitä, että valtionhallinnossa on ollut ymmärrys siitä, kuinka kriittinen kuntien tilanne on.

-Talouteen on lähdetty osoittamaan merkittävää tukea, Männikkö sanoo.

Minna Karhusen tavoin Jukka Männikkö pitää tärkeänä lupausta siitä, että kustannuskehitystä seurataan ja siihen reagoidaan tarvittaessa.

-On todella hyvä lupaus, että kun vaikutusarviot täsmentyvät, hallitus on sitoutunut täydentämään toimenpidekokonaisuutta.

– Positiivista on myös maininta, että ensi vuotta koskevista toimenpiteistä päätetään talousarvioprosesin yhteydessä. Esimerkiksi sairaanhoitopiirin osalta valtava menoerä on siirtymässä kuluvasta vuodesta ensi vuoteen ja  seuraavaan vuoteen. Sairaanhoitopiirit tekevät joka tapauksessa merkittävää alijäämää, vaikka saavat suuren tuen.

Tampereen arviot hieman parempi

Tampereella on arvioitu koronan mahdollisia vaikutuksia talouteen eri aikavälien skenaarioissa.

Jukka Männikön mukaan koronan vaikutus kaupungin talouteen näytti pahimmillan huitelevan 100 miljoonan euron tietämissä, mutta tukitoimien myötä arvio näyttää noin 30 miljoonaa euroa miinusta.

-Kyllä tässä jäädään vielä takamatkalle. Ilman näitä toimenpiteitä olisi puhuttu todella järkyttävistä luvuista. Nyt ollaan vain huonoissa luvuissa. Mutta se on tämän päivän arvio. Tilanteet muutuvat ja arvio voi olla toisenlainen viikon tai kuukauden kuluttua.

-Erityisesti verotuloihin liittyvät arviot saattavat heilahtaa tosi paljon. Niissä on sekä valtakunnan että yksittäisen kunnan tasolla tosi paljon epävarmuutta. Täytyy toivoa, että ne arviot mitä on tehty kuntien verotuloista, tulevat toteutumaan tuossa muodossa, eivätkä ne ole odotettuja heikompia.

Kuntien talousarviovalmistelut lykkääntyvät

Epävarmuus koronakriisin vaikutuksesta kuntatalouteen vaikuttaa kuntien työssä käytännössä monen muun tavan lisäksi siten, että ensi vuoden talousarvion suunnittelut lykääntyvät.

Esimerkiksi Iisalmen kaupungionhallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka, kesk., twiittasi tiistaina kaupunginhallituksen todenneen, että talousarvioseminaari siirtyy syksyyn.

– Ei ole mieltä puida taloutta, kun emme vielä tiedä kriisin vaikutuksia. On myös hyvä odottaa aikaa, jolloin voidaan keskustella kasvotusten, Pulkka twiittasi.

Samaan ratkaisuun on päätynyt Pielavesi.

– Meidän piti myös aloittaa esimiesten ja henkilöstön kanssa valmistelemaan talousarviota nyt huhtikuussa, mutta samasta syystä siirsimme syksyyn, Pielaveden kunnanjohtaja Vilma Kröger twiittasi vastauksensa Pulkalle.

Tärkeä päätös @MarinSanna @KatriKulmuni ja @sirpa_paatero! Toivotaan myös pitävaikutteisia toimia 2021 eteenpäin! https://t.co/Y1Yy3dtR9t

— Jorma Rasinmäki (@JormaRasinmaki) April 8, 2020

Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki toivoi vaikutuksia myös tulevalle vuodelle.