Kampanja tehosi, tehokampanja eniten: Biojätteen lajittelu lisääntyi vuokra-asunnoissa
Joidenkin kiinteistöjen jätekatoksia kohennettiin ja niihin teetettiin monikieliset jätelajijulisteet. (Kuva: HSY)
Biojätteen lajittelu lisääntyi vuokra-asuntokiinteistöissä eniten tehokampanjoinnin seurauksena, ilmenee Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n tekemän selvityksen mukaan.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY selvitti vuosina 2018–2019, kuinka biojätteen lajittelua kodeissa voisi tehostaa vuokra-asuntokiinteistöissä. BIORENT-hankkeessa kannustettiin vuokrataloasujia lajittelemaan biojätteitä ja välttämään ruokahävikkiä erilaisilla toimenpiteillä.
Biojätteen lajittelun lisäämisellä pyritään saavuttamaan HSY:n tavoite nostaa kierrätysaste 60 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.
– Pilottikohteina oli kahdeksan vuokra-asuntokiinteistöä eri puolilta pääkaupunkiseutua. Kussakin tehtiin erilaisia toimenpiteitä. Osa kohteista sai paljon huomiota, osalle kiinteistöistä tarjottiin ainoastaan lajitteluohjeet, kertoo HSY:n projektipäällikkö Leena Tuominen.
Biojäteastioita ja paperisia biojätepusseja jaettiin kahden vuokrataloyhtiön asukkaille, ja samalla heille tarjottiin henkilökohtaista opastusta. Lisäksi yhden kohteen asuntojen keittiöihin suunniteltiin uudet lajitteluratkaisut kiinteistön peruskorjauksen yhteydessä.
Joidenkin kiinteistöjen jätekatoksia kohennettiin ja niihin teetettiin monikieliset jätelajijulisteet. Lisäksi tehtiin biojätteen lajitteluopas ja animaatiovideoita lajittelusta monella eri kielellä kuten englanniksi, somaliksi, venäjäksi ja arabiaksi.
Pienetkin toimenpiteet lisäävät biojätteen lajittelua
Hankkeen tulokset todennettiin tutkimalla pilottikohteiden seka- ja biojätteet viikon ajalta hankkeen alussa ja lopussa. Biojäteastiaan päätyvän biojätteen määrä lisääntyi hankkeen aikana keskimäärin yhden prosentin verran.
Kohteessa, jossa toteutettiin eniten toimenpiteitä, määrä kasvoi selvästi. Hankkeen alussa kiinteistön biojätteestä vain 19 prosenttia päätyi biojätteen keräysastiaan. Vastaava luku hankkeen lopussa oli 51 prosenttia. Lisäksi erilliskerätyn biojätteen laatu parani. Biojäteastiaan kuuluvan jätteen määrä oli noussut 92 prosentista reiluun 99 prosenttiin.
– Biojätteen määrä lisääntyi erityisesti kiinteistöissä, joissa tehtiin paljon erilaisia toimenpiteitä. Huomasimme myös, että pienilläkin teoilla on merkitystä biojätteen lajitteluun ja kerätyn biojätteen laatuun, Tuominen kertoo.
– Laatuun vaikutti muun muassa sekajäteastioiden sijoittaminen lähelle ovea. Osaa jätetiloista kohennettiin maalaamalla seinät valkoisiksi ja lisäämällä valaistusta. Näin saatiin jätetiloista miellyttävämpiä asioida.
Paljon on vielä tehtävää
Kaikissa kohteissa ei päästy toivottuihin tuloksiin, vaikka kokonaisuudessaan biojätteen määrä väheni sekajätteen joukossa kaikissa kohteissa ja biojätteen laatu parani lähes jokaisessa kohteessa.
– Paljon on vielä tehtävää. Hankkeen aikana huomasimme, miten esimerkiksi yhteisöllisyys ja kannustavat naapurit vaikuttavat positiivisesti lajittelukäyttäytymiseen, Tuominen pohtii.
Hankkeen lopussa kolmen kohteen asukkailta kysyttiin mielipiteitä hankkeesta. Lähes 88 prosenttia vastaajista kertoi hankkeen toimenpiteillä olleen vaikutusta lajitteluun.
– Hankkeessa tehdyt toimet saivat asukkailta kiitosta ja positiivista palautetta. Erityiskiitosta saivat asukkaille jaetut biojätepussit. Hankkeen oppeja hyödynnetään varmasti myös jatkossa, Tuominen iloitsee.
HSY:n lisäksi hankkeessa mukana olivat suuret valtakunnalliset vuokra-asuntoyhtiöt Kojamo Oyj ja Sato Oyj sekä ruokahävikin vähentämistä edistävät From Waste to Taste ry ja Rhea Solutions Oy. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta.
(Lähde: HSY)
