Kesälämpö talteen ja savukaasupäästöt polttoaineeksi – Käytännön ilmastoratkaisuja yritysyhteistyöllä

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n Korvenmäen vuonna 2021 valmistuvalla ekovoimalaitoksella Salossa aiotaan muuttaa kotitalousjätteet biokaasuksi, ottaa kesälämpö talteen ja hyödyntää savukaasupäästöt polttoaineina.

Nyt voimalaitoksen rakentamisen aikana on solmittu laaja yhteistyö kolmen yrityksen kanssa. Tavoitteena on, että yritysten innovaatioita ja uutta teknologiaa kokeillaan ja sovelletaan käytäntöön Salon Korvenmäessä tai mahdollisesti myös muissa LSJH:n toimipaikoissa. Hankkeiden avulla haetaan konkreettisia ratkaisuja, joilla jäte- ja energiahuollon avulla voidaan vastata ilmastohaasteisiin.

Kehityshankkeiden isännät LSJH, Salon Kaukolämpö Oy ja Lounavoima Oy ovat lähteneet yhteistyöhön Gasum Oy:n, Quantitative Heat Oy:n (Qheat) ja Qvidja Kraftin Ab:n kanssa.

LSJH:n jätekeskuksiin tuodaan joka arkipäivä 350 000 roskapussia asukkaiden polttokelpoista jätettä. Sen joukossa on tyypillisesti noin 33 prosenttia biojätettä, joka on arvokas raaka-aine biokaasun tuotannossa.

Gasumin tarkoituksena hyödyntää polttokelpoisen jätteen joukossa oleva biojäte biokaasun tuotannossa. Aiheesta on käynnistetty teknistaloudellinen esiselvitys, jossa selvitetään biokaasun tuotannon edellytykset ja kannattavuus sekä vertaillaan Turun Topinojan ja Salon Korvenmäen jätekeskuksien soveltuvuutta jätteiden esikäsittelyyn ja biokaasun tuotantoon.

– Biokaasulla on uusiutuvana kotimaisena energiana tärkeä rooli liikenteen päästövähennystavoitteissa. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää biokaasun tuotannon voimakasta kasvattamista ja esitellyn mukaisten uusien ratkaisujen hyödyntämistä. Biojätteen tekninen erottelu polttokelpoisesta jätteestä ei kuitenkaan poista tarvetta biojätteen erilliskeräykselle, Gasum Oy:n kiertotalousliiketoiminnasta vastaava johtaja Ari Suomilammi kertoo.

Kesäaikainen lämpö talteen

Ekovoimalaitoksen tuottaman lämmön pitkäaikaista varastointia selvitetään Qheatin suojaamalla teknologialla, joka perustuu noin 2000–3000 metriä syvien geotermisten lämpökaivojen hyödyntämiseen. Kehitystyö tehdään yhteistyössä Qheatin, Salon Kaukolämmön ja Lounavoiman kanssa.

– Kun energiaa tuotetaan polttolaitoksissa enemmän kuin kulutetaan, kuten esimerkiksi kesällä Korvenmäen ekovoimalaitoksessa, lämpöä voidaan varastoida lämpökaivoihin syvälle kallioperään. Talvella, jolloin energian kysyntä ylittää ekovoimalaitoksen tuotannon, varastoitua lämpöä puretaan kiinteistöjen käyttöön. Näin mahdollistuu lämmön joustava varastointi ja luovutus aina sen mukaan, onko energiaa tarjolla yli vai alle kulutuksen, Qheatin toimitusjohtaja Miska Eriksson selventää.

Hiilidioksipäästöistä biometaania

Qvidja Kraftin tavoitteena on kääntää päästöt raaka-aineiksi. Tällä hetkellä rikkipitoisuutensa vuoksi hyödyntämiskelvottomasta kaatopaikkakaasusta on Qvidja Kraftin kehittämän teknologian avulla mahdollista tuottaa biometaania. Kaasun sisältämä rikkivety on tässä prosessissa ongelman sijasta raaka-aine yhdessä hiilidioksidin kanssa.

Qvidja Kraft selvittää myös mahdollisuuksia hyödyntää kehittämäänsä kaasutusteknologiaa erilaisten jätemassojen käsittelemiseksi ja edelleen tuotekaasun hyödyntämiseksi biometaanin tuotannossa. Korvenmäessä toteutettavan tutkimushankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on myös tutkia ekovoimalaitoksen savukaasujen hiilidioksidin erottamista ja jalostamista liikennepolttoaineeksi.

– Salon seudulla lähdetään nyt edelläkävijöinä konkreettiseen työhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vanhat teknologiat eivät riitä, eikä niiden hyötysuhde ole järkevä. Uusien innovaatioiden käyttöönotto vaatii aina vähän rohkeutta ja ennen kaikkea tahtoa ratkaista ympäristöongelmat, toteaa ympäristövaikuttaja, Qvidja Kraftin perustaja Ilkka Herlin.

– Nyt kehitettävillä ratkaisuilla voidaan tuoda vaihtoehto perinteiselle biopolttoaineiden tuotannolle, jossa niiden tuotanto valtaa tilaa ruuantuotannolta tai puun hakkuu- ja korjuutapa vähentää maaperän hiilensidontaa, jatkaa Saara Kankaanrinta, toinen Qvidja Kraftin perustajista.

Ekovoimalaitos hankkeiden mahdollistajana

LSJH:n tavoitteena on toteuttaa asukkaiden jätehuolto mahdollisimman ympäristöystävällisesti, kehittää jätteiden hyötykäyttöä, lisätä kierrätystä ja löytää uusia keinoja jätehuollon ilmastopäästöjen vähentämiseen.

– Kuntien omistamat jätehuoltoyhtiöt ovat merkittäviä kotimaisen tutkimuksen ja alueellisen liiketoiminnan vauhdittajia. Hankkeet ovat konkreettinen esimerkki uusista avauksista, joihin Lounavoiman ekovoimalaitoksen toteutus antaa meille toiminnallisia ja taloudellisia mahdollisuuksia, LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä sanoo.

Lounavoiman toimitusjohtaja Petri Onikki on samaa mieltä.

– Yrityskumppaneillamme on kova tahto viedä innovatiivisia ratkaisujaan eteenpäin. Ekovoimalaitos luo valmistuttuaan kasvuympäristön ja synergiaa, joka tukee näitä tavoitteita. LSJH ja Lounavoima haluavatkin toimia kiertotalouden kasvualustana innovatiivisia ratkaisuja kehittäville yrityksille, hän toteaa.

(Lähde: LSJH)