Sinnemäki vastasi tutkijoiden bulevardi-kritiikkiin
Havainnekuvia Helsingin bulevardisuunnitelmista on moitittu turhan kauniiksi. (Kuva: Helsingin kaupunki)
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki, vihr., puolustaa voimakkaasti kaupungin suunnitelmia muuttaa sisääntuloteiden päät bulevardeiksi.
Kaupunkiakatemian järjestämässä tilaisuudessa hankkeeseen julkisuudessa kriittisesti suhtautuneet tutkijat arvostelivat toisaalta tiivistämistä mutta erityisesti bulevardihanketta, jossa Helsingin sisääntulotiet muutettaisiin Kehä I:n jälkeen bulevardeiksi. Tarkoitus on saada nykyistä useampi ihminen tulemaan kantakaupunkiin julkisilla liikennevälineillä. Päätavoite on saada väylien varret asuinrakentamisen käyttöön. Keskustaan pääsisi edelleen ajamaan myös yksityisautolla, mutta matka-aika pitenisi muutamalla minuutilla.
Voimakkaimmin bulevardeja arvosteli Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen. Hän kyseenalaisti koko tavoitteen kantakaupungin tiivistämisestä. Hänen mukaansa taustalla on käsitys, että kantakaupungissa asumisen arvostus olisi lisääntynyt. Hänen mukaansa kysymys on suhdanteiden vaihtelusta, joka aikaisemminkin on näkynyt niin, että reuna-alueiden rakentaminen vähenee laskusuhdanteessa ja lisääntyy taas nousukaudella.
Hintataso kertoo
kantakaupungin suosiosta
Toiseksi Kortteinen viittasi opiskelijansa graduun, jonka mukaan ihmiset eivät halua asua tiiviillä alueilla.
Sinnemäki vastasi Kortteiselle, että niin kauan kuin on ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan asunnosta Helsingin kantakaupungista kaksi kertaa niin paljon kuin muualla, on olemassa ihmisiä, jotka haluavat asua kantakaupungissa.
– Tyytyväisyyttä voidaan tutkia monella tavalla, mutta asuntojen hinnat ovat tosiasia, hän painotti.
Sinnemäki esitteli myös tilaston lasten osuudesta Helsingin kantakaupungissa vuodesta 2005. Lasten osuus kantakaupungin asukkaista on kasvanut lähes joka vuosi.
Sinnemäki myönsi, että varmasti on olemassa ihmisiä, jotka haluavat asua omakotitaloissa ja maaseudulla.
– Heitä varten on kuitenkin runsaasti tarjontaa kehyskunnissa. Kantakaupunkia ei rakenneta heitä varten.
Liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen arvelutti
Dosentti Anssi Joutsiniemi kyseenalaisti sen, että ihmisten liikennekäyttäytymiseen voitaisiin vaikuttaa ainakaan sisääntuloteitä rajoittamalla. Hän pohdiskeli vaihtoehtoja, joiden mukaan ihmiset hakisivat muita reittejä ja joka tapauksessa ajaisivat keskustaan tai sitten eivät tulisi ollenkaan vaan hankkiutuisivat kantakaupungin ulkopuolisiin keskuksiin, minkä seurauksena Helsingin kantakaupunki menettäisi elävyyttään.
Sinnemäki huomautti, että tähänkin asti ihmisten liikennekäyttäytymiseen on pystytty vaikuttamaan vaikka ei edes ole käytetty yhtä järeitä keinoja.
Tavoitteena on edelleen lisätä joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen osuutta.
Tulevaisuuden ennustamisen vaikeus
Useampi tutkija varoitti keskustelussa tekemästä kovin sitovia päätöksiä, koska emme voi tietää, miten maailma muuttuu. Sisääntuloteiden muuttaminen bulevardeiksi esimerkiksi olisi ratkaisu, josta ei ole paluuta.
Yleisön joukossa ollut helsinkiläinen kuntavaikuttaja ja kaupunkitutkija Kaarin Taipale, sd., kommentoi näitä käsityksiä huomauttamalla, että maailmassa on tuhatkin vuotta vanhoja kaupunkeja, jotka ovat hyvin kestäneet tekniikan ja muunlaisen maailman muuttumisen.
Bulevardisuunnitelmien havainnekuvissa näkyvät kivijalkaliikkeet ja katukahvilat ovat herättäneet epäilyjä jo aiemmassa keskustelussa, ja ne nousivat myös esiin myös Kaupunkisuunnittelufoorumin keskustelussa. Moni kyseenalaisti sen, riittäisikö väestöpohja niille.
Keskustelun järjestänyt Kaupunkiakatemia on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteistyömuoto ja -verkosto, joka yhdistää monitieteisen tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kaupunkitutkimuksen alalla.
Bulevardihanke liittyy Helsingin vireillä olevaan yleiskaavaan, joka on parhaillaan käsittelyssä. Tarkoituksena on muun ohella löytää tilaa asuinrakentamiselle.
