Uusi yleiskaava ja tornitalot puhuttavat myös Tukholmassa
Tukholman edelleen melko tasakorkean kaupunkirakenteen näkee hyvin 2000-luvulla asunnoiksi muutetun verohallinnon entisen tornitalon ylimmästä kerroksesta. (Kuva: Lauri Jääskeläinen)
Jos Helsingissä on keskusteltu uuden yleiskaavan luonnoksesta ja korkeasta rakentamisesta, niin sama pätee myös Tukholmaan – ehkä vain potenssiin korotettuna. Kaupungin kasvaessa asuintorneja rakennetaan myös rannoille.
Perusilmiöt ovat kahden naapurimaan pääkaupungin välillä samat: voimakas väestönkasvu ja asuntopula. Tukholman väestönkasvu on ollut viime vuosina luokkaa 12 000 – 14 000 vuodessa. Helsingissä on toistaiseksi jääty alle 10 000:n. Tukholman tavoitteena on saada kaupunkiin rakennetuksi vuosittain 7 000 uutta asuntoa, Helsingin 5 500.
Tukholmassa kaavoitusta ohjataan valtuuston maaliskuussa 2010 hyväksymällä, juridisesti ei-sitovalla yleiskaavalla (översiktsplan). Helsingin voimassaoleva ja oikeusvaikutteinen yleiskaava tuli voimaan 2007 (Yleiskaava 2002). Molemmissa kaupungeissa ”kaupunkibulevardit”, ”urbana korridorer”, ovat keskusteluttaneet ja herättäneet mielenkiintoa.
Erojakin on. Tukholman väkiluku on jo nyt 915 000, kun Helsingin varautumista 860 000 asukkaaseen vuonna 2050 pidetään joillakin tahoilla epärealistisena. Tukholma on asukkaita maaneliökilometriä kohti 4 700, ja Helsingissä vastaavasti 2 800.
Ruuhkamaksut otettiin Tukholmassa käyttöön pysyvästi vuonna 2007, kun Helsingissä poliittiset päätökset tienkäyttömaksuista vielä puuttuvat. Maksutulojen avulla on Tukholmassa rahoitettu suuria infrahankkeita.
Helsingin raitiotieverkosto puolestaan on ylivoimainen Tukholmaan verrattuna, vaikka uusia raitiotielinjoja ollaan avaamassa myös Tukholmaan.
Korkea rakentaminen lisääntyy
Arkkitehti Karolina Keyzer vastasi projektiarkkitehtina Gert Wingårdhin arkkitehtitoimistossa, kun pohjoismaiden korkeinta hotellia Scandic Victoria Toweria suunniteltiin ja toteutettiin Tukholman Kistaan. Hotellin tilaajana oli norjalainen Arthur Buchardt, jonka tornihotelli Helsingin Jätkäsaareen on rakenteilla.
Keyzer on jo jonkin aikaa hoitanut Tukholman kaupunginarkkitehdin tehtävää ja siinä ominaisuudessa ollut luomassa korkean rakentamisen strategiaa. Korkea rakentaminen pitää nähdä osana arkkitehtuuripolitiikkaa ja arkkitehtuurin laatua, korostaa Keyzer. Rakennukset voivat olla vaikka kuinka kauniita, mutta kaupunkielämä voi jäädä toimimattomaksi. Rakennuttajat haluavat rakentaa vähintään 16-kerroksisia rakennuksia melkein minne tahansa. Kaupungin tehtävänä on osoittaa korkealle rakentamiselle sopivat paikat.
Kista, Ruotsin ”Silicon Valley”, on Tukholmassa alue, jonne korkeaa rakentamista on toistaiseksi keskittynyt. Kista sijaitsee Arlandaan johtavan moottoritien A4 varrella hyvien raideliikenneyhteyksien saavutettavissa. Se on luokiteltu alueeksi, jonne korkea rakentaminen soveltuu hyvin. Toisaalta kysymys on tuoreesta ilmiöstä. Asemakaava ylikorkeaa Victoria Toweria varten muutettiin ennätysajassa, kun poliittista tahtoa löytyi.
Korkean rakentamisen trendi Ruotsissa on johtanut siihen, että myös ”tavalliset” arkkitehdit haluavat siihen mukaan. Mutta riittävätkö aina kyvyt, kysyy Keyzer.
Aasiassa ja arabimaissa on pilvenpiirtäjiä profiloitu toinen toistaan vauhdikkaammilla tornien huipuilla. Ilman tornien päätteiden muotoilua voivat ylikorkeat rakennukset vain vallata itseänsä varten ylisuuren palan taivasta, pohtii Keyzer. Hän ei ole myöskään täysin vakuuttunut, onko Kööpenhaminan politiikka ohjata korkea rakentaminen ydinkaupunkia rajaavan sektorin ulkopuolelle järkevä. Ei torni visuaalisesti ja fyysisesti minnekään katoa vaan on aina jonkun naapurina.
Lue lisää Tukholman korkeasta rakentamisesta torstaina 3.9. ilmestyvästä Kuntatekniikka-lehdestä.
