Ilmastoasioissa tarvitaan kuntien ja valtion kumppanuutta

Kunnat ovat aktivoituneet voimakkaasti ilmastotyössä. Kuntien ilmastokonferenssissa toivottiin kuitenkin entistä parempaa kumppanuutta valtion ja elinkeinoelämän kanssa.

– Valtio tarvitsee paikallisia ilmastotekoja päästäkseen kansallisiin ilmasto- ja energiatavoitteisiinsa erityisesti päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. Toisaalta kunnat eivät pääse omiin päästötavoitteisiinsa ilman valtion myötävaikutusta. Tässä on selvästi molemminpuolinen tarve etsiä kumppanuutta, sanoi Kuntaliiton Yhdyskunta-, tekniikka- ja ympäristö -yksikön johtaja Leena Karessuo ilmastokonferenssissa Tampereella.

Kuntien tärkeä rooli sekä ilmaston muutoksen hillinnässä että sen seurauksiin varautumisessa on laajasti jo tunnustettu.

– Kunta vaikuttaa omilla toimillaan ratkaisevasti myös kuntalaisiin ja yritysten mahdollisuuksiin toimia ilmastoystävällisesti, Karessuo muistutti.

Jo 115 kuntaa ja 13 maakuntaa on tehnyt oman ilmastostrategiansa. Sen lisäksi moni kunta on asettanut päästövähennystavoitteita ja seuraa kasvihuonekaasupäästöjään.  On myös toteutunut ja menossa monia hankkeita, joissa kunnat tekevät yhteistyötä paitsi keskenään myös valtion, tutkimuslaitosten sekä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.

Karessuo toivoo kuitenkin lisää konkreettisia tekoja. Ilmastotyö pitää hänen mielestään saada entistä selkeämmin koko kunnan ja kaikkien sen toimialojen asiaksi ja kytkeä se myös entistä paremmin kunnan taloussuunnitteluun.

– On tärkeää myös tunnistaa, että ilmastoystävällinen toiminta tulee edellyttämään kunnilta merkittäviä investointeja.

– Hallitusohjelmassa korostetaan kestävän talouden edistämistä ja meillä on sitä varten oma TEM:in ympäristöliiketoimintohjelma ja vielä erityinen vihreän talouden Tekes-ohjelma. Kuntien kannattaa lähteä mukaan tähän edistämistyöhön yhdessä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa.

– Yhteistyön avulla valtiolla ja kuntasektorilla on mahdollista luoda entistä suunnitelmallisempi järjestelmä paikallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Yhteistyön tavoitteena pitäisi olla järjestelmä, joka tunnistaa kaikista kustannustehokkaimmat toimet ja auttaa kohdistamaan resurssit tehokkaasti, siis saada aikaan suuremmat päästövähennykset pienemmin kustannuksin.  Kunnat saisivat tarvitsemaansa rahoitusta ilmastoinvestointeihinsa ja koottua tietoa jo olemassa olevista rahoitusmekanismeista.

Karessuo mainitsi hyvinä esimerkkeinä valtion ja kuntien kumppanuudesta kuntien energiasäästöohjelmat, sittemmin energiatehokkuusohjelmat ja -sopimukset. Asukasmäärällä mitattuna ohjelman ja sopimusten kattavuus on jopa 70 prosenttia. Toinen hyvä esimerkki ovat suurten kaupunkiseutujen aiesopimukset.

– Energiatehokkuussopimusten  ja -ohjelman ongelmana on niiden rajoittuminen vain energiasektorille. Muut kuntien ilmastotyössä keskeiset toimet kuten maankäyttö, liikenne, jätehuolto ja hankinnat jäävät sopimusten ja ohjelman ulkopuolelle.

– Kuntaliitto onkin yhteistyössä 12 kunnan, parin seudun sekä YM:n ja LVM:n kanssa tekemässä esiselvitystä, jonka toivomme johtavan laajempaan kumppanuuteen valtion ja kuntien välillä. Tässä vaiheessa selvitetään kuntien päästövähennyspotentiaalit päästökaupan ulkopuolella, kustannustehokkaimmat toimet toteuttaa vähennykset ja myös jo olemassa olevat tuki- ja rahoitusmahdollisuudet ja mahdollisuus kehittää uusia rahoitusmalleja, Karessuo selvittää.

Antti Pulkkinen

Kuntaliitto: Ilmastoasioissa tarvitaan kuntien ja valtion kumppanuutta