Kuntien tekninen toimiala kärvistelee osaajapulassa

Teknisen toimialan rekrytointivaikeudet ovat karua todellisuutta suomalaisissa kunnissa. Kuntaliiton tilaaman tuoreen selvityksen mukaan alan työpaikoista jäi viime vuonna täyttämättä 22 prosenttia, koska sopivia hakijoita ei löytynyt.

Selvityksen mukaan suurimmat ongelmat vakanssien täytön suhteen on maankäytössä ja kaavoituksessa, jossa kyselyyn vastanneista peräti 60 prosentilla oli ollut ongelmia työvoiman saatavuuden suhteen. Kolmannes selvitykseen vastanneista oli kohdannut rekrytointiongelmia rakennusvalvonnassa, kuntatekniikassa, tonttipalveluissa sekä tilapalveluissa ja rakennuttamisessa.

Tuttu juttu

Pirkanmaalla sijaitseva Kangasala on kasvanut viime vuosikymmenet vauhdilla. Väkiluku on harpponut eteenpäin useamman sadan hengen vuositahtia ja tällä hetkellä kaupungissa asuu noin 33 000 asukasta. Ja jokainen kaupunkilainen tarvitsee jotain palveluja, joten kasvu näkyy myös työvoiman rekrytoinnissa.

-Meillä on paljon paikkoja auki, sillä olemme vauhdilla kasvava kunta. Tämän vuoden talousarviokäsittelyn yhteydessä saimme 27 uutta vakanssia ja niihin on työntekijät löydettävä, elinympäristöjohtaja Sirkku Malviala kertoo.

Kuntarekryn tilastojen mukaan hakijamäärät työpaikkaa kohden ovat laskeneet selvästi viiden viimeisen vuoden aikana. Kun vuonna 2018 hakijoita avoimeen työpaikkaan oli keskimäärin 10, niin viime vuonna hakijoita oli 7,5 avoinna ollutta teknisen toimen työpaikkaa kohden. Ja jokaiseen työpaikkaan ei löydy ensimmäistäkään hakijaa. Tilanne on tuttu myös Pirkanmaan suunnalla.

-Rekrytointi vain on haastavaa. Hakijoita on vähän enemmän kuin parin edellisen vuoden aikana, mutta monelta hakijalta puuttuu kokemusta ja pätevyyttä. Olemme saaneet rekrytoitua hyviä työntekijöitä, mutta yhä edelleen on vakansseja täyttämättä, Malviala jatkaa.

Töihin vaikka heti

Kuntarekryn sivujen perusteella Kangasalan kaupungin tekninen puoli etsii tällä hetkellä muun muassa lupainsinööriä, kehityshankkeen projektipäällikköä, huoltoasentajaa ja liikuntapaikkatyöntekijää. Pulaa on niin teknisen alan huippuasiantuntijoista, kuin sanan mukaisesti ruohonjuuritasolla työtä tekevistä ulkoilualueiden hoitajista.

-Kokemusta omaava yleiskaava-arkkitehti ja rakennusvalvonnan tai infrapuolen insinööri saisivat heti töitä. Samoin muihin vakansseihin on täyttöluvat kunnossa, mutta ei ole vain ollut kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita, elinympäristöjohtaja huokaa.

Rekrytoinnissa on Kangasalalla käytetty apuna jo headhuntereitakin.

-Joitain työntekijöitä on saatu naapurikuntien olemassa olevista tehtävistä. Mutta se on sitten sellaista piiripienipyörii-leikkiä, jossa se toinen kunta ryhtyy sitten etsimään uutta työntekijää tilalle. Yksityisen sektorin kanssa emme ole lähteneet palkoilla kilpailemaan, meillä on muita etuja, Sirkku Malviala kommentoi.

Kovasti kasvavan Kangasalan onni on, että se suurin eläköitymisbuumi suurten ikäluokkien muodossa on saatu sulateltua. Vaikka tekijöistä ja suunnittelijoista on monella tasolla puutetta, niin vielä se ei ole kaupunkilaisten saamissa palveluissa näkynyt.

-Sinänsä rekrytointiongelmat ei ole näkynyt vielä kaupunkilaisten palveluissa, sillä olemme saaneet rekrytoitua osan tarvittavasta henkilöstöstä. Osa palveluista on hankittu ostopalveluina ja olemassa olevan henkilöstön avulla on paikattu tilanteita, elinympäristöjohtaja Sirkku Malviala toteaa.

Eläköityminen ei helpota

Vaikka Kangasalan suunnalla eläköityminen ei lähivuosina kovin vilkasta ole, niin kuntien ja alueiden erot ovat suuria. Itä- ja Pohjois-Suomessa jää vuoteen 2031 mennessä eläkkeelle yli 40 prosenttia teknisen alan asiantuntijoista. Pahin tilanne on Kainuussa, jossa eläkkeelle siirtyy lähivuosina 46 prosenttia teknisen alan ammattilaisista. Kun samaan aikaan kilpaillaan työvoimasta yksityisen sektorin kanssa, niin kisa työvoimasta vain tiukkenee lähivuosina.

-Kuntien teknisen toimen asiantuntijoista eläköityy vuoteen 2031 mennessä peräti 38 prosenttia. Lisäksi vihreä siirtymä todennäköisesti lisää työvoimatarvetta alalla entisestään. Monella alalla työvoimapulan keskeinen syy on se, ettei alaa koeta houkuttelevaksi. Tekniikan ala on kyllä yleisesti vetovoimainen, mutta yksin yritysmaailma rekrytoi vuosittain 1,5-kertaisesti sen määrän osaajia, joita kouluista valmistuu, Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen kertoo.

Kun nuori alan ammattilainen pohtii työelämänsä suuntaa, niin kuntasektori ei ole ykkösvaihtoehto. Kuntaliiton mukaan kuntiin päätyy vain seitsemän prosenttia vastavalmistuneista tekniikan ammattilaisista, ja määrä nousee vain vähän kokeneempien asiantuntijoidenkaan joukossa.

-Työvoimapulan vaikutukset ovat dramaattisia. Lähes puolet Kuntaliiton kyselyyn vastanneista kertoo palvelutason heikentyneen tai hankkeiden lykkääntyneen, puolet lupaprosessien hidastuneen. Yli kolmannes arvioi työvoimapulan vaikuttavan rakentamisen laatuun. Monin paikoin koko alueen investointihalukkuus on vähentynyt, Miira Riipinen luettelee.

Työvoimapula näkyy monella eri tasolla työpaikoilla. Toistuvat rekrytoinnit vievät johtavien virkamiesten työaikaa ja tekevien käsien puute näkyy työpaikan arjessa työntekijöiden kuormittumisena ja sairaspoissaoloina. Jonkun on työt tehtävä, vaikka virat olisivat täyttämättä.

Ongelmaan puututtava

Lääkäripula on vuosikymmeniä vanha asia, sote-alan ammattilaisista on pulaa joka puolella ja nyt rinnalle on noussut ryminällä tekninen puoli. Kuntaliitto vaatii tulevaan hallitusohjelmaan uusia linjauksia ongelman selättämiseksi.

-Tulevassa hallitusohjelmassa tulee linjata soten ja varhaiskasvatuksen lisäksi myös teknisen toimialan tulevaisuuden työvoimatarpeesta, alan vaatimuksista sekä koulutuksesta. Kuntien tekniselle toimialalle ei tule säätää lisätehtäviä tai vaatimuksia ennen kuin työntekijäresurssit on saatu kuntoon, eikä työmarkkinoita saa jäykistää uusilla säädöksillä tai asetuksilla liittyen esimerkiksi pätevyys- tai mitoitusvaatimuksiin. Osaajien määrää voidaan kasvattaa panostamalla monin tavoin koulutukseen, toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo Kuntaliiton julkaisemassa tiedotteessa.

 

Poimintoja Kuntaliiton suosituksista ongelman ratkaisemiseksi

-kuntien tekniselle toimialalle ei säädetä lisätehtäviä varmistamatta ammattitaitoisen henkilöstön riittävyyttä

-ei jäykistetä työmarkkinoita uusilla pätevyys- ja mitoitusvaatimuksilla

-kuntiin uusia entry-tason tehtäviä, joihin voi hakeutua suoraan opinnoista

-uusia virkoja lupa-asioita valmisteleville henkilöille, joiden koulutusvaatimus voi olla muu kuin mitä rakennustarkastajalta vaaditaan

-asetetaan pätevyysvaatimukset yleiselle tasolle niin, että yksittäisten tutkintonimikkeiden sijaan puhutaan soveltuvasta tutkinnosta

-kuntayhteistyön lisääminen

-kannustetaan kuntia kouluttamaan henkilöstöään

-laaditaan vaikutusarvio yhdyskuntasuunnittelijan maisteritutkinnosta

-huomioidaan koulutuksen sisällössä, että rakennusarkkitehtien ylempi AMK-tutkinto pätevöittää aidosti kunnan johtaviin tehtäviin

-suunnitellaan kunnallishallinnon sivuainekokonaisuus tekniikan alan opiskelijoille

Lisätietoja aiheesta – loppuraportti teknisen alan osaajapulasta