Suomen kaupungeissa on pohdittava rakennetun ympäristön tiivistämisen tarpeita tapauskohtaisesti ja samalla arvioimalla viheralueiden kokonaiskehitystä. (Kuva: Pixabay)

Luontokadon pysäyttämiseen tarkoitetussa monimuotoisuusstrategian luonnoksessa myös kunnat ovat merkittävässä osassa.

Ympäristöministeriö pyytää luonnoksesta lausuntoja, joita voi antaa reilun kuukauden ajan, 27.1. saakka. Strategia ulottuu vuoteen 2035.

Suomen luonnon – lajien ja luontotyyppien – monimuotoisuuden kehityssuunta on heikkenevä. Tämän tiedon vahvistavat uusimmat uhanalaisuusarvioinnit.

Lisäksi ympäristöministeriö tiedottaa, että Suomen luontotyypeistä lähes puolet ovat uhanalaisia. Luontotyypit ovat maa- tai vesialueita, joilla on tietynlaiset ympäristöolot sekä luonteenomainen kasvi- ja eläinlajisto.

Suomen luonnon lajeista 12 prosenttia on uhanalaisia.

Strategian tavoite on kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys elpymisuralle, ministeriö tiedottaa.

Terveys kiinnostaa

Suomen ympäristökeskus (Syke) tukee kuntia työssä, jota tarvitaan pysäytettäessä luontokatoa.

Esimerkiksi viheralueiden kohtaloita pohdittaessa kunnissa voidaan joutua käsittelemään vaikeita asioita. Tämä on havaittu Syken biodiversiteettikeskuksen maankäyttö ja kaupungistuminen -ryhmässä.

Kaupungeissa on painetta tiivistää rakennettua ympäristöä, Syken ryhmäpäällikkö ja erikoistutkija Leena Kopperoinen näkee.

Samalla lähimetsillä ja muilla viheralueilla on paljon kannatusta.

– Luonto on tärkeä ihmisen terveydelle.

Lahopuulla voi olla paikkansa

Missä menee tiivistämisen raja kaupungeissa?

Sitä kysymystä myös kuntapäättäjien on hyvä pohtia, Kopperoinen jatkaa.

Ja paljon on näitä asioita pohdittukin. Kunnat ovat kannustaneet kuntalaisia osallistumaan luonnon monimuotoisuutta edistäviin töihin.

– Muutoinkin on otettu käyttöön uusia ja parempia toimintatapoja.

– Esimerkiksi, jos myrskyssä kaatuu puu Helsingin keskuspuistossa, niin se tietysti korjataan ja puhdistetaan tarvittaessa kulkuteiltä, mutta muuten se jätetään paikoilleen ja siitä syntyy lahopuuta.

Lahopuu edistää luonnon monimuotoisuutta.

Monet kunnat ovat panostaneet yksittäisiin toimiin, kuten vieraslajien torjuntaan ja niittyjen perustamiseen.

Myös monimuotoisuutta tukevia kaavavarauksia tai -merkintöjä sekä kosteikkoja on hyödynnetty useammassa kunnassa.

– Hyvästä työstä voi olla tyytyväinen, mutta paljon on vielä työtä tekemättä, Kopperoinen lisää.

Dokumenttia tärkeämpää

Syke on ollut mukana selvittämässä Suomen lähtökohtia toteuttaa EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita.

Isoimmissa kaupungeissa ja kunnissa olisi tehtävä viherryttämissuunnitelma, jota laadittaessa on tärkeää tietää, mikä on nykytilanne.

– Kuntien ei tarvitse välttämättä tehdä uutta ja erillistä viherryttämissuunnitelmaa, vaan monet kunnissa jo tehdyt asiat voivat olla osa tätä.

– Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelmat ja –strategiat voivat olla olennaisia osia uudessa viherryttämissuunnitelmassa.

Uusi dokumentti ei ole tärkeintä.

– Vaan se, että viherryttämiselle asetetaan tavoitteet.

Tutkimustuloksia keväällä 2023

Sykessä on tutkittu EU:n biodiversiteettistrategian (2030) tavoitteen mukaista viherryttämissuunnitelmien tekoa eurooppalaisissa kunnissa. Tuloksista tiedotetaan keväällä 2023.

Kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia viitoittaa käynnissä olevaa työtä Suomen sitoumuksiksi EU:n biodiversiteettistrategiaan.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.