Kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 3,1 prosenttia - isoissa kaupungeissa päästöt putoavat nopeimmin, mutta niissä vähennysten saavuttaminen on myös helpompaa
Kunnan alueella tuotetusta tuulivoimasta lasketaan kunnalle päästöhyvityksiä vuosittaisen sähkön päästökertoimen mukaisesti. (Kuva: Ville Miettinen)
Suomen ympäristökeskuksen SYKEn laskelman mukaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 3,1 prosenttia vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Päästövähennystahti hidastui, sillä vuonna 2020 päästöt vähenivät 8,7 prosenttia edellisvuodesta.
Päästövähennystahtia hidasti erityisesti rakennusten kasvanut lämmitystarve. Kaukolämmön kulutuksen päästöt laskivat SYKE:n ennakkotietojen mukaan vain 0,2 prosenttia.
– Vuosi 2021 oli selkeästi kylmempi edellisvuoteen verrattuna. On erittäin rohkaisevaa, että päästökehitys on tällöinkin jatkanut laskevalla urallaan, sanoo laskennasta vastaava erikoistutkija Santtu Karhinen SYKEstä.
SYKEn kuntalaskelmat on tehty niin sanottujen Hinku-laskentasääntöjen mukaan. Laskelmissa eivät ole mukana päästökauppaan kuuluvan teollisuuden päästöt eikä myöskään kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikenne. Lisäksi kunnan alueella tuotetusta tuulivoimasta lasketaan kunnalle päästöhyvityksiä vuosittaisen sähkön päästökertoimen mukaisesti.
– Teollisuuden päästöihin tai läpiajoliikenteeseen ei kunnilla ole juuri vaikutusmahdollisuuksia, Karhinen toteaa.
Päästövähennyslaskelmat eivät suoraan kerro siitä, kuinka onnistuneita kuntien ilmastotoimet ovat.
– Kuntien toimet piiloutuvat kokonaisuuden sisään. Suoraan kunta pystyy vaikuttamaan oman rakennuskantansa energiatehokkuuteen ja lämmitystapoihin. Lisäksi kunnat ovat omistajina esimerkiksi kaukolämpöyhtiöissä ja voivat siten vaikuttaa lämmönlähteiden valintaan. Vaikutusta on tietysti myös sillä, miten kunta kehittää yhdyskuntarakennettaan, sillä se vaikuttaa liikkumisen muotoihin, Karhinen sanoo.
Kuntatason päästöt ovat vähentyneet SYKEn laskelmien mukaan 2005-2021 liki kolmanneksen, ja siitä voi Santtu Karhisen mukaan antaa tunnustusta kuntien ilmastotyölle.
– Paljon kehitystä ohjaavat toki kansallinen ja kansainväli sääntely, tukipolitiikka ja markkinavoimat, mutta myös kuntien päätöksenteolla on merkitystä. Öljylämmitystä on korvattu uusiutuvilla energiamuodoilla ja tehty paljon muuta. Jotkut kaupungit, kuten Lahti, ovat profiloituneet ympäristökaupungeiksi, ja niiden teot näkyvät myös päästötilastoissa.
Kuntatasolla päästöt ovat vähentyneet eniten suurissa kaupungeissa, ja se on Karhisen mukaan ymmärrettävää.
– Niissä lähtötaso on ollut korkeampi, ja niissä myös kuntien omilla päätöksillä on suurempi vaikutus päästöihin. Pienissä kunnissa maatalouden ja työkoneiden vaikutus on merkittävää, ja kuntaorganisaatioilla on vähäiset vaikutusmahdollisuudet niistä syntyviin päästöihin. On ihan validi kysymys, pitäisikö maatalous jättää kuntakohtaisten laskelmien ulkopuolelle, kun teollisuuskin on jätetty.
