Merituulivoiman suosio kovassa kasvussa - hankkeita nyt kolmannes enemmän kuin keväällä
Merituulivoimahankkeita on tällä hetkellä suunnitteilla kolmanneksen enemmän kuin viime keväänä, ilmenee Tuulivoimayhdistyksen puolivuotiskatsauksessa. (Kuva: Suomen Tuulivoimayhdistys)
Suomen Tuulivoimayhdistyksen tuulivoimahankkeiden puolivuotiskatsauksen mukaan maatuulivoiman lisäksi myös potentiaaliset merituulivoima-alueet kiinnostavat hanketoimijoita. Tällä hetkellä on suunnitteilla 13 merituulivoimaprojektia, joiden teho on yhteensä lähes 13 500 megawattia. Merituulivoimaa on kehitteillä yli 3 200 MW enemmän kuin keväällä.
Merituulivoima ei tähän mennessä ole ollut taloudellisesti kannattavaa, joten hankkeita on kehitetty hitaasti. Merituulivoiman nopean kustannusten laskun myötä markkinaehtoinen kannattavuus tulee toteutumaan tällä vuosikymmenellä, ja kiinnostus suomalaisia merituulivoimahankkeita kohtaan on kasvanut merkittävästi.
Viimeisen vuoden aikana erityisesti talousvesialueella eli Suomen hallinnassa olevilla kansainvälisillä vesialueilla on käynnistetty useita merituulivoimahankkeita.
-Seuraavan Suomen hallituksen olisikin hyvä selkeyttää talousvesiä koskevaa lainsäädäntöä, jotta toiminnanharjoittajat saisivat nykyistä varhaisemmassa vaiheessa varattua talousvyöhykkeeltä alueen merituulivoiman kehittämistä varten, Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen sanoo yhdistyksen tiedotteessa.
-Samalle alueelle sijoittuvat eri toimijoiden hankkeet tarkoittavat tuplatyötä ympäristövaikutusten arvioinnissa ja meren pohjan tutkimisessa. Tämä on resurssien haaskaamista. Yrityksen pitäisi saada varata alue itselleen jo ennen selvitysten käynnistämistä, Mikkonen sanoo.
Kiinteistövero lasketaan maatuulivoiman tasolle?
Uusia merituulivoimahankkeita odotetaan käynnistyvän aluevesille eli Suomen valtion merialueille vuosina 2023 ja 2024, kun Metsähallitus kilpailuttaa valitsemilleen alueille hankkeiden kehittäjät. STY kokeekin tärkeänä, että Metsähallitus monopoliasemassaan kehittää hankkeita suurella volyymilla yksittäisten hankkeiden sijaan.
Aluevesille sijoittuvien merituulivoimahankkeiden osalta on äärimmäisen tärkeää, että nykyhallituksen käynnistämä merituulivoiman kiinteistöveron laskeminen samalle tasolle maatuulivoiman kanssa etenee seuraavalla hallituskaudella.
-Merituulivoiman kiinteistöveron laskun periaatteet on jo esitelty eduskunnalle, mutta lopullinen lainsäädäntömuutos ei ennättänyt valmistua tällä hallituskaudella. Se on kriittinen tekijä merituulivoiman taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi, Mikkonen sanoo.
Kehitteillä olevien maatuulivoimahankkeiden yhteisteho on nyt 18 % isompi kuin maaliskuussa 2022 julkaistussa hankelistassa. Lähes puolet suunnitteilla olevista tuulivoimaprojekteista on tilaston mukaan yhä sijoittumassa Pohjois-Pohjanmaalle, vaikkakin Pohjois-Pohjanmaalle sijoittuvien hankkeiden osuus on hieman laskenut maaliskuusta.
-Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että Pohjois-Pohjanmaalta olisi merkittävästi hävinnyt hankkeita, muualle on vain käynnistetty niitä Pohjois-Pohjanmaata enemmän, Mikkonen kertoo.
Etelä-Pohjanmaalle, Kainuuseen sekä Keski-Pohjanmaalle suunniteltujen hankkeiden osuus on kasvanut keväästä. Paikkakunnista Pyhäjärvelle on suunnitteilla jopa 12 eri tuulivoimaprojektia. Seuraavaksi eniten tuulivoimatuotantoa on kehitteillä Ouluun ja Pudasjärvelle.
Tuulivoimaprojekti kestää keskimäärin 4-8 vuotta
Suunnitelmien mukaan tänä vuonna olisi valmistumassa yhteensä 340 voimalaa (1800 MW), ensi vuonna yhteensä 250 voimalaa (1500 MW) ja vuonna 2024 vähintään 140 voimalaa. Tällä hetkellä suunnitteilla olevista hankkeista suurin osa on kuitenkin melko varhaisessa vaiheessa.
Ennen rakentamisvaihetta tuulivoimaprojekti kulkee usean kaavoitus- ja luvitusprosessin läpi ja osa alkuvaiheen suunnitelmista tulee kaatumaan syihin, jotka estävät tuulivoiman rakentamisen alueelle. Nyt suunnitteluvaiheessa olevista 6 859 voimalasta yli tuhat on luvitettu valmiiksi tai on jo rakenteilla.
Tiedossa olevat vuosina 2022-2025 rakennettavat hankkeet tarkoittavat yli 6:n miljardin euron investointeja eri puolille Suomea. Tuulipuiston elinkaaren aikaisista rahavirroista noin 60 % jää Suomeen.
