Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto vaativat, että kiinteistöveron korotusta kohtuullistetaan, jotta valtio ei omilla toimillaan lisää asumisen ja kiinteistöjen kustannuksia entisestään. (Kuva: Ville Miettinen)

Kiinteistövero on vaarassa nousta ensi vuonna jopa kymmenen prosenttia. Kiinteistöveroa uhkaavan historiallisen korkean korotuksen taustalla on rakennuskustannusten nousu. Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto vaativat kiinteistöveron korotuksen kohtuullistamista.

–Näin suuri korotus olisi kohtuuton. Kansalaiset ovat jo nyt erittäin suurissa taloushaasteissa jyrkästi nousseen sähkön ja energian hinnan takia. Myös korkojen nousu kurittaa kotitalouksien pelivaraa, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander tiedotteessa.

Kiinteistöveron lähtökohtana on rakennuksen jälleenhankinta-arvo. Sitä tarkistetaan vuosittain kesäkuun rakennuskustannusindeksin vuosimuutoksen perusteella. Indeksin tuorein vuosimuutos on 9,4 prosenttia.

Jos indeksin vuosimuutos viedään sellaisenaan rakennusten verotusarvoihin, tarkoittaa se Kiinteistöliiton laskelmien mukaan noin kymmenen prosentin korotusta kiinteistöveroon. Omakotiliiton arvio on hieman maltillisempi, 7-9 prosenttia.

”Korkeintaan keskimääräinen tarkistus”

Indeksitarkistuksella on tavoiteltu sitä, että rakennusten verotusarvojen muutokset olisivat edes jossain määrin suhteessa rakennuksen markkina-arvossa tapahtuviin muutoksiin.

Nyt indeksitarkistus uhkaa tilanteessa, jossa kiinteistöjen hinnat ovat pikemminkin laskussa, Omakotiliitto huomauttaa. Myös pientalojen korjausvaatimukset, kuten energiatehokkuuden parantaminen, tiukentuvat jatkuvasti, mikä osaltaan nostaa asumiskustannuksia.

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna rakennuskustannusindeksin vuosimuutos on ollut keskimäärin alle kaksi prosenttia. Omakotiliitto vaatii, että kiinteistöveron korotuksessa jälleenhankinta-arvojen osalta tulee pitäytyä korkeintaan keskimääräisessä korotuksessa.

­­­–Tässä taloustilanteessa kotitalouksien kannalta olisi parasta, että kiinteistöveroja ei koroteta laisinkaan indeksitarkistuksen muodossa, Silander toteaa.

Kiinteistöliiton mielestä olisi vähintään siirryttävä malliin, jossa vuosittaisia muutoksia tasoitetaan muutaman vuoden kustannusnousun keskiarvon avulla. Kiinteistöliitto on jättänyt asiasta kirjelmän valtiovarainministeri Annika Saarikolle.

Rakennuskustannusten nousu saattaa jatkua

Kiinteistöliitto seuraa vertailuaineistonsa avulla 59 kaupungin kiinteistökustannuksia, kuten kiinteistöverotusta. Näissä kaupungeissa kiinteistövero nousisi ensi vuonna keskimäärin 6,5 prosenttia.

Eniten kiinteistövero nousisi Mustasaaressa, hieman runsaat 9 prosenttia, ja vähiten Helsingissä, runsaat kaksi prosenttia. Laskelmat on tehty sillä oletuksella, että kuntien kiinteistöveroprosentit pysyvät ennallaan.

–Vaikka nyt näyttää siltä, että rakennuskustannusten nousu olisi taittumassa, mitään takeita siitä ei ole. Sen vuoksi on hyvin mahdollista, että myös vuodelle 2024 kiinteistöveron korotus olisi suuri, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero tiedotteessa.

Jos rakennuskustannusten nousu jatkuu myös ensi vuonna, tarkoittasi se Keron mukaan sitä, että kiinteistövero nousee kaikkialla Suomessa noin 20 prosenttia kolmen vuoden aikana. Kiinteistöliitto pitää korotusnäkymää taloustilanteeseen nähden kohtuuttoman kovana.

–Se olisi vastoin nykyisen hallitusohjelman mukaista henkeä, jonka mukaan kiinteistöverouudistuksen vaikutuksesta kenenkään verovelvollisen kiinteistövero ei nousisi kohtuuttomasti, Kero huomauttaa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.