Reposaaren tuulivoimaloiden purku eteni kuluvan vuoden kevään aikana Porissa. (Kuva: Marius Tikkanen/Hyötytuuli)

Alkuvuonna on rakennettu 154 uutta tuulivoimalaa Suomessa.

– Kasvuvauhti on ollut tosi kovaa. Ensimmäisen puolen vuoden aikana on rakennettu enemmän tuulivoimaloita kuin koko edellisen vuoden aikana yhteensä, Suomen tuulivoimayhdistyksen viestintäpäällikkö Anna Tiihonen kertoo.

Vuoden 2021 aikana Suomeen rakennettiin 141 uutta tuulivoimalaa ja tämä määrä oli vuositasolla vertailtuna kansallinen ennätys.

Mutta mikä merkitys voimakkaasti kasvavalla tuulivoimalatuotannolla on nykyisestä markkinatilanteesta katsottuna, Anna Tiihonen?

– Tuulivoima kasvattaa Suomen energiaomavaraisuutta varsin nopeasti tulevien vuosien aikana. Kun nyt tuotamme Suomessa kulutetusta sähköstä noin 10 prosenttia tuulivoimalla, tulee luku vuonna 2025 olemaan ainakin 27 prosenttia. Kasvuvauhdin odotetaan jatkuvan tämänkin jälkeen vauhdikkaana.

Pohjois-Pohjanmaa yhä tuulivoimaisin maakunta

Myös kapasiteetissa on tänä vuonna jo ehditty rikkoa aiemmat ennätykset. Viime vuonna kapasiteettia valmistui kaikkiaan 671 megawattia, kun tänä vuonna luku oli jo kesäkuussa 784 megawattia.

– Odotamme, että kokonaiskapasiteetissa rikomme tänä vuonna 5 000 megawatin rajan, Tiihonen jatkaa.

Pohjois-Pohjanmaa on yhä tuulivoimaisin maakunta ja se on kasvattanut johtoaan. Nyt kesäkuun lopussa maakunnassa sijaitsi jo 40 prosenttia kaikesta Suomeen tähän mennessä asennetusta kapasiteetista.

Koulutuksen tarvetta ennakoitava kunnissa

Suomen Tuulivoimayhdistys julkaisi heinäkuun alussa tiedotteen, jossa korostettiin alan koulutukseen panostamisen hyödyntävän kuntia. Kasvava tuulivoima-ala työllistää toiminta-alueillaan vakituisesti muiden muassa huollon ja kunnossapidon osaajia.

– Tuulivoima-alueita rakennetaan usein pienille paikkakunnille, joissa voi olla pulaa työpaikoista. Tuulivoima tuo tullessaan uusia vakituisia työpaikkoja kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Alueilla olisikin hyvä ennakoida alan koulutuksen tarve paikallisten sidosryhmien, kuten TE-keskusten ja oppilaitoksien kanssa, sillä työntekijöistä on pulaa, yhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen arvioi tiedotteessa.

Porissa tehtiin historiaa

Tuulivoimarakentamisen yksi perusteista on ollut sen ympäristöystävällisyys moneen muuhun energialähteeseen verrattuna.

Tuulivoimaloidenkin ympäristövaikuttavuutta halutaan koko ajan kehittää parempaan suuntaan. Tässä keskustassa Suomen erityispiirteenä on, että tuulivoimarakentaminen on verrattain nuorta moneen muuhun maahan verrattuna.

– Suomen voimalakanta on vielä nuorta, yli 95 prosenttia tuulivoimaloista on alle 10 vuotta vanhoja, mutta 2030-luvulla tuulivoimaloiden kierrättäminen on isommassa mittaluokassa ajankohtaista meilläkin. Tuulivoima on ympäristöystävällinen tapa tuottaa sähköä ja ala pyrkii jatkuvasti kehittämään myös voimaloiden kierrätettävyyttä.

­– Voimaloiden kierrättämisessä isoimpana haasteena on ollut niiden lavat. Nyt siihenkin on löydetty yksi ratkaisu Suomessa, Tiihonen jatkaa.

Vaikka voimalat voidaan kierrättää 80–95 prosenttisesti, ovat niiden lavat olleet tähän asti haaste.

– Lavat ovat muovikomposiittia.

Tuulivoimayhdistys julkaisikin tiistaina tiedotteen, miten ensimmäiset tuulivoimaloiden lavat kierrätetty onnistuneesti Suomessa.

Porissa purettiin kevään aikana kolme yli 23 vuotta käytössä ollutta tuulivoimalaa, jotka olivat aikanaan ensimmäiset megawattiluokan voimalat Suomessa.

Vuoden 2021 aikana luotiin ja pilotoitiin muovikomposiittimateriaalien kierrätystoimintamalli, tarvittavat lajittelujärjestelyt yrityksissä sekä jätteen kiertotalouslogistiikka Kuusakosken keräilyasemille.

Reposaaren tuulivoimaloiden lapajäte hyödynnettiin kokonaisuudessaan Suomessa.
Lisäksi tiedotteessa kerrotaan, että Reposaaren tuulipuistossa Porissa sijainneet tuulivoimalat olivat ensimmäiset teollisen mittakaavan tuulivoimalat Suomessa. Ne rakennettiin vuonna 1999 ja edustivat sen aikaista korkeaa teknologiaa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.