Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit kasvavat merkittävästi, jos ilmastotyössä ei onnistuta. (Kuva: Jouni Lampinen)

Mitä kunnat voivat tehdä, kun viheliäiset sääolosuhteet ovat yleistymässä? Tämä on hyvä kysymys, Suomen IPCC:n työryhmän jäsen Mikael Hildén myöntää.

Kansainvälinen ja hallitustenvälinen ilmastonpaneeli IPCC julkaisi raportin ilmastonmuutoksen vaikutuksista viime kuun lopulla.

Helleaallot, kuivuus ja metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman.

Ilmaston ääri-ilmiöiden todennäköisyys kasvaa myös Suomessa, Hildén tietää.

Tällaisen kehityksen vaikutuksia on tärkeää pohtia omassa kunnassa, hän jatkaa.

– Tämä ei ole rakettitiedettä. Voi pohtia, mitä tapahtuu, jos joskus sataa 100 millimetriä vettä vuorokaudessa tai kahdessa. Ovatko rakenteet silloin kunnossa?

Ääri-ilmiöiden toteutumisen aikataulua on mahdotonta ennustaa, mutta niihin voi silti varautua.

– Kunnissa on tärkeä tunnistaa ne omat kriittiset kohdat mahdollisissa muutoksissa.

Ympäristötekoihin kannustavia porkkanoita on tarjolla

Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtajana toimiva Hildén nostaa esille luontopohjaiset ratkaisut.

Näiden ratkaisujen avulla voidaan esimerkiksi ohjata hulevesiä sademäärien kasvaessa tai lisätä hiilinieluja kaupunkirakenteisiin.

– Kunnat voivat toteuttaa myös pienemmässä mittakaavassa kokeiluja ennen kuin mennään isompiin hankkeisiin.

Esimerkiksi EU:n aluekehitysrahaston kautta voi saada tukea erilaisiin ympäristötekoihin, Hildén huomauttaa.

Ympäristöystävällisiin kokeiluihin ja projekteihin on monta syytä. Ne voivat vahvistaa positiivisia mielikuvia kunnasta, Hildén sanoo.

– Kunnat voivat parhaimmillaan olla edelläkävijöitä. Hyvillä esimerkeillä voi markkinoida kunnan yleistä imagoa.

Sekin mahdollisuus aina on, että jokin yritys tuo kotipaikkakunnalleen hyvinvointia menestymällä jonkin ympäristöystävällisen ratkaisun siivittämänä, Hildén lisää.

Riskejä on vaikea ennakoida

IPCC:n tuore raportti osoittaa, että on monia syitä etsiä lisää ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, maa- ja metsätalousministeriö ja Luonnonvarakeskus tiedottivat raportista taannoin.

– Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit kasvavat merkittävästi, jos ilmastotyössä ei onnistuta. Vaikutukset ja riskit ovat monimutkaisia ja niitä on vaikea ennakoida täsmällisesti, mutta tiedetään, että tarvitaan uudenlaisia ilmastokestäviä ratkaisuja, Hilden painottaa.

Kuntaliiton kanssa tehty kysely osoitti, että kuntien aktiivisuustaso ympäristötekojen suhteen vaihtelee merkittävästi.

– Osa kunnista on vielä lähtökuopissa ja osa toimii jo hyvinkin aktiivisesti.

Kyselyn perusteella aktiivisimpia ympäristötoimijoita olivat keskimäärin isoimmat, yli 10 000 asukkaan, kunnat.

Hildénin mukaan kaikki kunnan hallinnonalat voidaan ottaa mukaan suunnittelutyöhön, joka tähtää ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

– Näitä asioita on hyvä miettiä esimerkiksi niin terveydenhuollossa kuin rakentamisen valvonnassakin.

Vapaaehtoisuudesta velvollisuuteen

Kuntaliiton ilmastopolitiikan erityisasiantuntija Pauliina Jalonen muistuttaa, että ilmastolakiin on tulossa kuntia koskeva pykälä, josta on valmisteilla hallituksen esitys ensi syksylle. Kunnille esitetään velvoitetta laatia ilmastosuunnitelma.

– Tähän mennessä ilmastotyö on pohjautunut kunnissa pitkälti vapaaehtoisuuteen.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) analysoi tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta päätöksentekoa varten.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutumistoimien tarkastelu huipentui 14.–27.2. käytyyn kokoukseen. Kokouksen päätteeksi julkaistiin laaja arviointiraportti.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.