Hakekaukolämpö lämmittää monissa taajamissa, mutta myös varuskunnissa, joissa käytettävästä hakkeesta 10 prosenttia on venäläistä. (Kuva: Johannesa Tervo)

Kaukolämpöverkostot tuovat lämpöä kuntakeskuksiin. Turpeen tuotannon alasajon myötä yhä useammin lämpö syntyy tuontihaketta polttamalla.

Kun turpeesta ollaan ryminällä ilmastopaineiden takia luopumassa, niin yhä useamman kuntayhtiön tai kuntien omistaman lämpölaitoksen kattilaa lämmitetään hakkeella. Ja monessa tapauksessa ainakin osa hakkeesta on peräisin rajan takaa Venäjältä.

Venäjän aloittama Ukrainan sota on herättänyt keskustelun huoltovarmuudesta. Etelä-Karjalan liiton maaseutuasiamies Jari Lantta on huolestunut venäläisen hakkeen vahvasta asemasta julkisten tilojen lämmityksessä.

Ihmeellisintä Lantan mielestä on se, että jopa suomalaisia varuskuntia lämmitetään venäläisellä hakkeella. Hakkeen tosin myy valtiolle suomalainen yritys.

-Eihän ne nyt sentään pitkäkilpisillä autoilla sitä sinne varuskuntiin vie, vaan kippaavat sen ensin välivarastoon ja sieltä suomalaiset kuljettavat hakkeen. Olin asiasta yhteydessä myös puolustusministeri Antti Kaikkoseen ja hän ihme kyllä vastasi. Venäläisen hakkeen osuus on varuskunnissa kuulemma 10 prosenttia käytettävästä hakkeesta, Lantta kertoo.

Hakkeen hinta on ainakin ennen Ukrainan sotaa ollut ratkaiseva tekijä, kun julkiset toimijat ovat hankintapäätöksiä tehneet. Lantalla on oma käsityksensä kotimaisen ja venäläisen hakkeen hintaerosta.

-Venäläinen hake maksaa toimitettuna saman, mitä kotimainen hake maksaa rankana metsässä. Sen on viimeiset 4-5 päivää osoittaneet, että jos haluamme itsenäinen valtio olla, niin meidän on hyvin vakavasti paneuduttava huoltovarmuusasioihin. Jos olemme täysin ulkopuolisesta energiasta riippuvaisia, niin meitä voidaan kiristää ja pistää polvilleen, maaseutuasiamies Jari Lantta muistuttaa.

Huoltovarmuus tärkeällä sijalla

Kuntien omistaman Savon Voima käyttää venäläistä tuontihaketta lähinnä Joensuun lämpölaitoksella. Siellä tarvittavasta hakkeesta noin 40 prosenttia on peräisin Venäjältä. Kun Savon Voima osti Fortumilta kyseiset toiminnat vuoden 2020 alussa, niin venäläisen hakkeen osuus oli vieläkin suurempi.

Yhtiössä uskotaan, että venäläinen hake voidaan jatkossa korvata kotimaisella biomassalla.

-Kotimaisen polttoaineen saanti on meille tärkeä huoltovarmuuskysymys. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella on vuosien aikana syntynyt merkittävät metsänhoitorästit, joita hakkaamalla saadaan ulkomainen biomassa korvattua kotimaisilla energialähteillä, Savon Voiman liiketoimintajohtaja Juha Räsänen uskoo.

Kun venäläisen ja kotimaisen hakkeen hintalaatu-suhde on voitollinen naapurin vinkkelistä katsottuna, niin kehitystyötä kotimaisissa metsissä tarvitaan, jotta toiminnasta saadaan taloudellisesti järkevää.

-Jotta pystymme korvaamaan venäläisen tuontihakkeen kokonaan, niin se vaatii meiltä toimivia ja tehokkaita korjuu- ja käsittelyketjuja. Meillä on jo nyt volyymia hakkeen korjauksessa, mutta sitä tarvitaan vielä lisää. Kun siinä onnistumme, niin pystymme varmistamaan huoltovarmuuden, Räsänen pohtii.

Ukrainan kriisin myötä monella suunnalla pohditaan vakavasti yhteistyötä Venäjän kanssa. Valitettavasti energia-asioissa vaihtoehdot ovat osin vähissä. Savon Voiman suunnalla kuitenkin uskotaan, että yhdessä alueen metsänomistajien kanssa huoltovarmuus kaukolämmöntuotannossa voidaan varmistaa kotimaisin voimin.

-Huoltovarmuus on ihan must asioita. Siihen on kiinnitetty huomiota jo aiemmin ja tämän kriisin myötä vielä entistä enemmän, liiketoimintajohtaja Juha Räsänen toteaa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.