Kaivokset luovat hyvinvointia mutta rasittavat ympäristöä. Saimaan alueen kuntajohtajat kritisoivat sitä, että kaivoshankkeet ovat saaneet edetä Saimaan valuma-alueella ilman että kuntia on kuultu. (Kuva: Ville Miettinen)

Saimaan alueen kunnanjohtajat ovat huolissaan kaivoshankkeiden etenemisen piirteistä.

Kaivoslain uudistus on tulossa eduskuntaan näillä näkymin mahdollisesti joulukuussa. Kuntajohtajien kannanoton mukaan esitysluonnos on laadittu vahvasti kaivosteollisuuden näkökulmasta ja lakiluonnosta pitäisi korjata olennaisesti ennen eduskuntakäsittelyä.

Kuudentoista itäsuomalaisen kuntajohtajan yhteisessä valtioneuvostolle osoitetussa vetoomuksessa toivotaan, että valmisteilla oleva kaivoslain uudistus saataisiin vuoden 2021 aikana eduskunnan käsiteltäväksi siten, että nykyisen kaivoslain suurimmat heikkoudet on korjattu työ- ja elinkeinoministeriössä tekeillä olevassa lakiesityksessä.

-Esitysluonnos on laadittu vahvasti kaivosteollisuuden näkökulmasta. Emme voi hyväksyä luonnosta kuntien, elinkeinonharjoittajien, asukkaiden ja ympäristön näkökulmista. Suomen siirtomaa-asema kaivoshankkeissa on poistettava uudessa kaivoslaissa, kannanotossa todetaan.

-Olemme huolestuneina seuranneet, kuinka monikansalliset malminetsintäyhtiöt ovat tehneet laajoja malminetsintävarauksia, hakeneet ja saaneet Tukesilta malminetsintälupia mm. maamme arvokkaimpiin vesistöihin kuuluvan Saimaan valuma-alueelle ilman, että olisimme kunnissa voineet vaikuttaa lupien myöntämiseen. Malminetsintäyhtiöt hyödyntävät voimassa olevan kaivoslain heikkouksia ja lupien saannin helppoutta.

Saimaan alueen kuntajohtajat korostavat, että kaivoslain uudistamisen yhteydessä varausten ja malminetsintälupien merkitystä lupa-alueen maankäyttöön tulee tarkastella kokonaisuutena.

-Kaivoslaki ei saa mennä kaiken muun lainsäädännön yli. Heinäveden tapaus (jossa malminetsintäalueelle perustettu suojelukohde johtaa malminetsintäyhtiön korvausvaatimukseen) osoittaa, että nykyinen malminetsintälupa lukkiuttaa alueen maankäytön muuhun tarkoitukseen kuin mahdolliseen kaivostoimintaan luvan voimassa ollessa.

Kuntajohtajat muistuttavat, että kunnilla, elinkeinonharjoittajilla, asukkailla ja kiinteistönomistajilla pitää olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa malminetsintäyhtiöiden hankkeisiin eri vaiheissa, mukaan lukien luvan myöntäminen malminetsintään ja koekairauksiin.

– Jo malminetsintävaraus aiheuttaa huolta näillä tahoilla ja malminetsintävaihe vaikuttaa kielteisesti mm. kiinteistöjen arvoon ja yrittäjien investointihaluun ja sen myötä se syö alueen elinvoimaa, kannanotossa muistutetaan.

Malminetsintävaihe on osa kaivoshankkeita. Suomen nykyinen kaivoslaki mahdollistaa maaperän rikkauksien hyödyntämisen ilman, että kaivospaikkakunnat voisivat millään tavalla vaikuttaa kaivosten sijoittumiseen alueelleen. Kannanotossa muistutetaan, että haitat jäävät kuitenkin pysyvästi kaivospaikkakunnille osin yhteiskunnan varoilla hoidettaviksi.

– Tästä ikävänä esimerkkinä on alueellamme Outokumpu Finnmines Oy:n vuonna 1994 lakkautetun Enonkosken nikkelikaivoksen rikastamojätteen aiheuttama ympäristötuho kaivoksen alapuolisissa vesistöissä.

Myös haitallisia aluetalousvaikutuksia

Kannanotossa muistutetaan myös, että kaivokset eivät lisää pysyvästi alueen elinvoimaa ja että kaivostoiminnalla on peruuttamattomien luontoarvo- ja ympäristövaikutusten lisäksi myös haitallisia aluetaloudellisia vaikutuksia mm. matkailu- ja kalastuselinkeinoille sekä vedenhankinnalle.

-Esimerkiksi Savonlinnan kaupungin puhtaan vedenhankinta perustuu valtaosin Saimaan pintaveden käyttöön uusien pohjavedenottamojen käyttöönoton jälkeenkin. Ilmaston muutoksen edetessä puhtaasta juomavedestä tulee globaalisesti malmeja arvokkaampi luonnonvara, jonka vuoksi juomaveden vaarantaminen kaivoshankkeilla on lyhytnäköistä toimintaa.

Kannanotossa nostetaan esiin myös huoli siitä, että Saimaan alueen malminetsintähankkeilla on ollut kielteinen vaikutus mahdollisuuksiin saada Saimaa UNESCO:n maailmanperintökohteeksi ja Savonlinnan saaristoluonto kansalliseksi kaupunkipuistoksi, jotka ovat alueella matkailuelinkeinon kehittämisen kärkihankkeita.

– Vaadimme kunnille päätösvaltaa kaivosten sijoittumisessa. Mielestämme kaivosten sijoittamisen tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa kaivosalueen ja kaivoksen apualueen suhde muuhun alueiden käyttöön on sovitettu yhteen asutuksen ja muiden maankäyttötarpeiden kanssa.

”Kaavoitus ja intressivertailu kaivoslakiin”

Kuntajohtajat muistuttavat, että uuden kaivoslain perusteella myönnettävä lupa ei saa rakentua nykyiseen tapaan pelkän oikeusharkinnan varaan.

Kaivosluvan esteenä pitää olla etukäteen arvioitavissa oleva koko paikkakunnan merkittävä asutusolojen tai elinkeinojen heikkeneminen, ei vain tietyn kunnan alueen tai tiettyjen elinkeinojen haitta.

– Uuteen kaivoslakiin on saatava kaavoituksen ja intressivertailun (kaivoshankkeen hyötyjen ja haittojen punninnan) huomioon ottaminen kaivoslupien harkinnassa. Vuonna 2023 käyttöön tulevan kaivosveron perusteeksi on otettava kaivosten aiheuttamat ympäristöhaitat sekä kaivospaikkakunnan merkittävät asutusolojen ja elinkeinojen heikkenemisestä syntyvät haitat.

-Tämä veroperuste kannustaisi kaivosyhtiöitä ottamaan haitat vakavasti. Kaivosveron tuotto on ohjattava täysimääräisesti kaivosten sijantikuntiin siltä osin kuin tuottoa ei rahastoida kaivostoiminnan päättymisen jälkeen ilmenevien haittojen korjaamiseksi, kannanotossa sanotaan.

Krista Mikkonen: Kunnille tulossa valtaa

Tuoreen Kuntalehden (11/21) haastattelussa ilmasto- ja ympäristöministerin salkun pian sisäministerin salkkuun vaihtava Krista Mikkonen sanoo, että kunnat ovat saamassa lisää päätösvaltaa, jota ovat toivoneet.

-On tärkeä linjakysymys, onko kunnalla valtaa kaivoksen perustamisessa. Edelleenkin muut viranomaiset päättävät, täyttääkö kaivos viranomaisten vaatimat luvat. Kunnalla olisi kuitenkin mahdollisuus olla kaavoittamatta kaivosta, Mikkonen sanoo Kuntalehden haastattelussa.

Lue Krista Mikkosen haastattelu täältä.

Kannanotossa mukana olevat kunnanjohtajat:

Minna Laurio, kunnanjohtaja, Enonkoski

Maarika Kasonen, kunnanjohtaja, Heinävesi

Ari Lindeman, kaupunginjohtaja, Imatra

Jaakko Kuronen, kunnanjohtaja, Joroinen

Mervi Simoska, kunnanjohtaja, Juva

Pekka Hirvonen, kaupunginjohtaja, Kitee

Hannele Mikkanen, kunnanjohtaja, Liperi

Niina Kuuva, kunnanjohtaja, Puumala

Kristiina Järvenpää, kunnanjohtaja, Rantasalmi

Kaisa Häkkinen-Paananen, hallintojohtaja, Ruokolahti

Yrjö Eronen, kunnanjohtaja, Rääkkylä

Johanna Mäkelä, kunnanjohtaja, Savitaipale

Janne Laine, kaupunginjohtaja, Savonlinna

Juho Järvenpää, kunnanjohtaja, Sulkava

Kari Kuuramaa, kunnanjohtaja, Taipalsaari
Joonas Hänninen, apulaiskaupunginjohtaja, Varkaus

Tausta:

Pääministeri Sanna Marinin, sd., hallituksen ohjelmassa 10.12.2019 on sitouduttu kaivoslainsäädännön uudistamiseen. Ohjelman mukaan ”uudistuksen lähtökohtana on ympäristönsuojelun tason parantaminen, kaivosten toimintaedellytysten varmistaminen sekä paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen”.

Suomessa toimii 44 kaivosta, jotka alihankkijoineen työllistävät noin 7000 henkilöä (2019). Toimivat kaivokset luovat hyvinvointia, mutta rasittavat myös ympäristöä.

Kansalaisaloite Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi jätettiin eduskunnalle 8.10.2019. Talousvaliokunta antoi aloitteesta mietinnön 16.4.2020 ja ehdotti, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen sisältyvät lakiehdotukset. Samalla valiokunta kuitenkin esitti hyväksyttäväksi viisi lausumaa. Näistä ensimmäisen mukaan ”eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa huomioon kaivoslainsäädännön uudistamisessa talousvaliokunnan mietinnössään aloitteesta esiintuomat näkökohdat ja hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisen”.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

  1. Malminetsintä ei ole kaivoshanke. Kaivoshankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan kaivosta. Ensin taloudellisesti hyödynnettävä esiintymä pitää kuitenkin löytää. Siihen ei päästä pelkällä tahdonvoimalla tai tavoitteen asettelulla. Esiintymän olemassolosta on luonto päättänyt jo miljardeja vuosia sitten. Sellaisia ei ole pilvin pimein.
    Kaivostoiminta menee usein yksittäisen maanomistajan tai kunnan edun edelle yleisen edun vuoksi. Yhteiskunta on riippuvainen luonnonvaroista ja niiden etsintä ja tuotanto ovat elintärkeitä. EU on riippuvainen tuontiraaka-aineista. Omavaraisuuttamme pitää kasvattaa. Maanomistajilla ja kunnilla on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa lupiin kuulemisessa ja valittaen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lupa voidaan perua, jos esitetään tarpeeksi päteviä syitä. Pelkkä halu ei riitä. Monet kaivokset toimivat Suomessa ilman ongelmia. Ei ole kuitenkaan mitään takeita siitä että kaivosta syntyisi juuri Saimaalle tai että sellainen pilaisi vesistöt. Kaikki kaivokset eivät ole Talvivaaroja. Malminetsintähankkeet ja kaivokset eivät myöskään laske kiinteistöjen hintoja tai pilaa matkailua. Tapahtuu päinvastoin. Keskustelun olisi hyvä pohjautua faktoihin, jotta puhutaan samoista asioista.

  2. Onko tässä tulossa uusi ”taksiuudistus” ja taas keskustan johdolla…

  3. Kunnallisjohtajat ovat todella oikeassa. Kun kaivoslaki on ongelmia täynnä, on mielestäni parasta palata nopeasti ihan lähtöruutuun. Nyt ulkomaiset suuryhtiöt ovat riistämässä Suomen uusiutumatonta kansallisvarallisuutta ja arvoonsa nähden olemattomiin hintoihin. Mineraaleja ei näet tehdä uusia.

    Kaivosten valtaajat toimivat hyvin loukkaavilla asenteilla maanomistajia ja niitä ihimisiä kohtaan, jotka asuvat kaivos/kaivannaisalueiden lähistöillä. Mielestäni näissä asioissa on pahoja perustuslaillisia ongelmia. Kuntavaikuttajien tulee tajuta nämä asiat sen sijaan, että lyhytnäköisesti edetään asioissa lyhytnäköisten voitonhavitteluiden merkeissä.

    Sama yllättävästi koskee vahvasti myös tuulivoimala hankkeita.Nyt kunnilla on himo saada kuviteltuja yhteiösverotuottoja yhtiöiltä. Kyllä ne keksivät kohta keinot, jotta niiden ei tarvitse kunnille maksaa yhtään mitään. Kunnille jäävät vain haitat ja erityisesti silloin, kun tuulivoimalat ovat aikanaan ongelmajätettä ja ulkomainen ”riistäjäyhtiö” on voito saatuaan lopettanut toimintansa.
    Tuulivoimayhtiöt suhtautuvat TV-uutisten toimitusjohtajan haastattelun osoittamalla tavalla myös hyvin loukkaavasti
    niitä maanomistajia kohtaan, jotka ovat menettämässä maitaan tuulivoiman sähkönsiirtolinjoille.

    Sekä kaivannaistoiminta että että erityisesti tuulivoimalatoiminta tuhoaa vihreää hiilensidontaa itse alueen lisäksi tieverkostoo ja erityisesti tuulivoima valtaviin voimansiirtolinjohin. Kukaan ”viherpiipoja” ei ole edes halunnutkaan huomata näitä suuri ongelmia, joista vaietaan lähes täydellisesti.

    Parasta oli kansallistaa eli saattaa valtion omistukseen sekä kaivos- , kaivannais- ja tuulivoimatoiminta.