Kaivokset luovat hyvinvointia mutta rasittavat ympäristöä. Saimaan alueen kuntajohtajat kritisoivat sitä, että kaivoshankkeet ovat saaneet edetä Saimaan valuma-alueella ilman että kuntia on kuultu. (Kuva: Ville Miettinen)

Saimaan alueen kunnanjohtajat ovat huolissaan kaivoshankkeiden etenemisen piirteistä.

Kaivoslain uudistus on tulossa eduskuntaan näillä näkymin mahdollisesti joulukuussa. Kuntajohtajien kannanoton mukaan esitysluonnos on laadittu vahvasti kaivosteollisuuden näkökulmasta ja lakiluonnosta pitäisi korjata olennaisesti ennen eduskuntakäsittelyä.

Kuudentoista itäsuomalaisen kuntajohtajan yhteisessä valtioneuvostolle osoitetussa vetoomuksessa toivotaan, että valmisteilla oleva kaivoslain uudistus saataisiin vuoden 2021 aikana eduskunnan käsiteltäväksi siten, että nykyisen kaivoslain suurimmat heikkoudet on korjattu työ- ja elinkeinoministeriössä tekeillä olevassa lakiesityksessä.

-Esitysluonnos on laadittu vahvasti kaivosteollisuuden näkökulmasta. Emme voi hyväksyä luonnosta kuntien, elinkeinonharjoittajien, asukkaiden ja ympäristön näkökulmista. Suomen siirtomaa-asema kaivoshankkeissa on poistettava uudessa kaivoslaissa, kannanotossa todetaan.

-Olemme huolestuneina seuranneet, kuinka monikansalliset malminetsintäyhtiöt ovat tehneet laajoja malminetsintävarauksia, hakeneet ja saaneet Tukesilta malminetsintälupia mm. maamme arvokkaimpiin vesistöihin kuuluvan Saimaan valuma-alueelle ilman, että olisimme kunnissa voineet vaikuttaa lupien myöntämiseen. Malminetsintäyhtiöt hyödyntävät voimassa olevan kaivoslain heikkouksia ja lupien saannin helppoutta.

Saimaan alueen kuntajohtajat korostavat, että kaivoslain uudistamisen yhteydessä varausten ja malminetsintälupien merkitystä lupa-alueen maankäyttöön tulee tarkastella kokonaisuutena.

-Kaivoslaki ei saa mennä kaiken muun lainsäädännön yli. Heinäveden tapaus (jossa malminetsintäalueelle perustettu suojelukohde johtaa malminetsintäyhtiön korvausvaatimukseen) osoittaa, että nykyinen malminetsintälupa lukkiuttaa alueen maankäytön muuhun tarkoitukseen kuin mahdolliseen kaivostoimintaan luvan voimassa ollessa.

Kuntajohtajat muistuttavat, että kunnilla, elinkeinonharjoittajilla, asukkailla ja kiinteistönomistajilla pitää olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa malminetsintäyhtiöiden hankkeisiin eri vaiheissa, mukaan lukien luvan myöntäminen malminetsintään ja koekairauksiin.

– Jo malminetsintävaraus aiheuttaa huolta näillä tahoilla ja malminetsintävaihe vaikuttaa kielteisesti mm. kiinteistöjen arvoon ja yrittäjien investointihaluun ja sen myötä se syö alueen elinvoimaa, kannanotossa muistutetaan.

Malminetsintävaihe on osa kaivoshankkeita. Suomen nykyinen kaivoslaki mahdollistaa maaperän rikkauksien hyödyntämisen ilman, että kaivospaikkakunnat voisivat millään tavalla vaikuttaa kaivosten sijoittumiseen alueelleen. Kannanotossa muistutetaan, että haitat jäävät kuitenkin pysyvästi kaivospaikkakunnille osin yhteiskunnan varoilla hoidettaviksi.

– Tästä ikävänä esimerkkinä on alueellamme Outokumpu Finnmines Oy:n vuonna 1994 lakkautetun Enonkosken nikkelikaivoksen rikastamojätteen aiheuttama ympäristötuho kaivoksen alapuolisissa vesistöissä.

Myös haitallisia aluetalousvaikutuksia

Kannanotossa muistutetaan myös, että kaivokset eivät lisää pysyvästi alueen elinvoimaa ja että kaivostoiminnalla on peruuttamattomien luontoarvo- ja ympäristövaikutusten lisäksi myös haitallisia aluetaloudellisia vaikutuksia mm. matkailu- ja kalastuselinkeinoille sekä vedenhankinnalle.

-Esimerkiksi Savonlinnan kaupungin puhtaan vedenhankinta perustuu valtaosin Saimaan pintaveden käyttöön uusien pohjavedenottamojen käyttöönoton jälkeenkin. Ilmaston muutoksen edetessä puhtaasta juomavedestä tulee globaalisesti malmeja arvokkaampi luonnonvara, jonka vuoksi juomaveden vaarantaminen kaivoshankkeilla on lyhytnäköistä toimintaa.

Kannanotossa nostetaan esiin myös huoli siitä, että Saimaan alueen malminetsintähankkeilla on ollut kielteinen vaikutus mahdollisuuksiin saada Saimaa UNESCO:n maailmanperintökohteeksi ja Savonlinnan saaristoluonto kansalliseksi kaupunkipuistoksi, jotka ovat alueella matkailuelinkeinon kehittämisen kärkihankkeita.

– Vaadimme kunnille päätösvaltaa kaivosten sijoittumisessa. Mielestämme kaivosten sijoittamisen tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa kaivosalueen ja kaivoksen apualueen suhde muuhun alueiden käyttöön on sovitettu yhteen asutuksen ja muiden maankäyttötarpeiden kanssa.

”Kaavoitus ja intressivertailu kaivoslakiin”

Kuntajohtajat muistuttavat, että uuden kaivoslain perusteella myönnettävä lupa ei saa rakentua nykyiseen tapaan pelkän oikeusharkinnan varaan.

Kaivosluvan esteenä pitää olla etukäteen arvioitavissa oleva koko paikkakunnan merkittävä asutusolojen tai elinkeinojen heikkeneminen, ei vain tietyn kunnan alueen tai tiettyjen elinkeinojen haitta.

– Uuteen kaivoslakiin on saatava kaavoituksen ja intressivertailun (kaivoshankkeen hyötyjen ja haittojen punninnan) huomioon ottaminen kaivoslupien harkinnassa. Vuonna 2023 käyttöön tulevan kaivosveron perusteeksi on otettava kaivosten aiheuttamat ympäristöhaitat sekä kaivospaikkakunnan merkittävät asutusolojen ja elinkeinojen heikkenemisestä syntyvät haitat.

-Tämä veroperuste kannustaisi kaivosyhtiöitä ottamaan haitat vakavasti. Kaivosveron tuotto on ohjattava täysimääräisesti kaivosten sijantikuntiin siltä osin kuin tuottoa ei rahastoida kaivostoiminnan päättymisen jälkeen ilmenevien haittojen korjaamiseksi, kannanotossa sanotaan.

Krista Mikkonen: Kunnille tulossa valtaa

Tuoreen Kuntalehden (11/21) haastattelussa ilmasto- ja ympäristöministerin salkun pian sisäministerin salkkuun vaihtava Krista Mikkonen sanoo, että kunnat ovat saamassa lisää päätösvaltaa, jota ovat toivoneet.

-On tärkeä linjakysymys, onko kunnalla valtaa kaivoksen perustamisessa. Edelleenkin muut viranomaiset päättävät, täyttääkö kaivos viranomaisten vaatimat luvat. Kunnalla olisi kuitenkin mahdollisuus olla kaavoittamatta kaivosta, Mikkonen sanoo Kuntalehden haastattelussa.

Lue Krista Mikkosen haastattelu täältä.

Kannanotossa mukana olevat kunnanjohtajat:

Minna Laurio, kunnanjohtaja, Enonkoski

Maarika Kasonen, kunnanjohtaja, Heinävesi

Ari Lindeman, kaupunginjohtaja, Imatra

Jaakko Kuronen, kunnanjohtaja, Joroinen

Mervi Simoska, kunnanjohtaja, Juva

Pekka Hirvonen, kaupunginjohtaja, Kitee

Hannele Mikkanen, kunnanjohtaja, Liperi

Niina Kuuva, kunnanjohtaja, Puumala

Kristiina Järvenpää, kunnanjohtaja, Rantasalmi

Kaisa Häkkinen-Paananen, hallintojohtaja, Ruokolahti

Yrjö Eronen, kunnanjohtaja, Rääkkylä

Johanna Mäkelä, kunnanjohtaja, Savitaipale

Janne Laine, kaupunginjohtaja, Savonlinna

Juho Järvenpää, kunnanjohtaja, Sulkava

Kari Kuuramaa, kunnanjohtaja, Taipalsaari
Joonas Hänninen, apulaiskaupunginjohtaja, Varkaus

Tausta:

Pääministeri Sanna Marinin, sd., hallituksen ohjelmassa 10.12.2019 on sitouduttu kaivoslainsäädännön uudistamiseen. Ohjelman mukaan ”uudistuksen lähtökohtana on ympäristönsuojelun tason parantaminen, kaivosten toimintaedellytysten varmistaminen sekä paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen”.

Suomessa toimii 44 kaivosta, jotka alihankkijoineen työllistävät noin 7000 henkilöä (2019). Toimivat kaivokset luovat hyvinvointia, mutta rasittavat myös ympäristöä.

Kansalaisaloite Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi jätettiin eduskunnalle 8.10.2019. Talousvaliokunta antoi aloitteesta mietinnön 16.4.2020 ja ehdotti, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen sisältyvät lakiehdotukset. Samalla valiokunta kuitenkin esitti hyväksyttäväksi viisi lausumaa. Näistä ensimmäisen mukaan ”eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa huomioon kaivoslainsäädännön uudistamisessa talousvaliokunnan mietinnössään aloitteesta esiintuomat näkökohdat ja hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisen”.

Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*