Arjen kiertotalousteko: HSY tarjoaa opiskelijoille yli 150 000 biojätepussia

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas jakavat biojätepusseja opiskelijoille. Vuonna 2020 ensimmäistä kertaa toteutetussa pilotissa saavutettiin erinomaiset tulokset, sillä kiinteistöiltä kerättiin 15 prosenttia enemmän biojätettä verrattuna vuotta aikaisempaan ajankohtaan.

– Kotiin tuodut biojätepussit helpottavat biojätteen lajittelun aloittamista. Asukaskyselyymme vastanneista noin viidennes ei lajitellut biojätteitä aikaisemmin. Heistä yli 70 prosenttia aloitti lajittelun saatavilla olevien pussien ansiosta, iloitsee HSY:n projektipäällikkö Maija Palomäki.

– Pussien jakaminen asukkaille sekä helpottaa biojätteen lajittelua konkreettisesti että kannustaa siihen positiivisella otteella. Teemme tätä yhteistyötä innolla, sillä lopputulos hyödyttää kaikkia, kertoo Hoasin kiinteistöpalvelupäällikkö Satu Kivipuro.

Mukana olevista Hoas-kohteista jokainen kotitalous saa 80 biojätepussia, mikä riittää noin puoleksi vuodeksi. Jaettavat biojätepussit kestävät hyvin rasvaa ja kosteutta.

Biojäte syntyy uudelleen multana ja biokaasuna

Vuoden 2020 pilotissa mukana olleet opiskelija-asukkaat olivat tyytyväisiä erityisesti omalle kiinteistölle toimitetuista biojätepusseista ja toivoivat sitä jatkossakin. HSY:n tilaamassa, joulukuussa valmistuvassa opinnäytetyössä selvitetään erilaisia biojätepussien jakelun vaihtoehtoja ja laajemman biojätepussijakelun kustannuksia pääkaupunkiseudulla.

Asukkaiden lajittelemasta biojätteestä 92 prosenttia voidaan hyödyntää mullan valmistuksessa ja biokaasun tuotannossa. Pääkaupunkiseudun biojätteet käsitellään Espoon Ämmässuolla sijaitsevassa HSY:n ekoteollisuuskeskuksessa.

– Erilliskerätyn biojätteen määrä kasvoi vuoden 2020 aikana kolme prosenttia pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Ekoteollisuuskeskuksessamme siitä syntyi lähes 11 000 MWh sähköä, jolla ajaisi sähköautolla yli 900 kertaa maapallon ympäri. Lisäksi tuotimme biojätteestä yli 7000 tonnia kompostia mullan raaka-aineeksi, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Hanna Tukiainen.

Biojätteen lajittelulla ja kierrätyksellä on monia hyötyjä ilmaston ja kiertotalouden näkökulmasta. Erilliskerätystä biojätteestä saadun mullan mukana arvokkaat ravinteet, kuten typpi ja fosfori, palautuvat kiertoon. Biojätteen kierrätys edistää ilmastotavoitteita, sillä biojätteestä tehdään uusiutuvaa energiaa. Tuotettu multa toimii myös hiilinieluna.

FAKTA

• Tavoitteena on kannustaa ja auttaa asukkaita lajittelemaan jätteensä nykyistä paremmin ja siten nostaa kotitalouksien kierrätysastetta.
• Biojätteen osuus polttoon menevästä sekajätteestä on noin 40 prosenttia pääkaupunkiseudulla. Vain lajiteltu biojäte pystytään hyödyntämään tehokkaasti.
• Biojätteen tulee aina olla pakattua, kun sen vie jätetilan biojäteastiaan. Tämä hillitsee hajuja, sotkua ja haittaeläimiä.
• Suositellaan käyttämään paperista pussia biojätteen pakkaamiseen pääkaupunkiseudulla. Paperipussi on paras vaihtoehto, sillä se hajoaa hyvin biojätteen käsittelyprosessissa. Ilmaisen biojätepussin saa esimerkiksi irtokarkkipussista, muropaketista tai sanomalehdestä. Tavallista muovipussia ei voi käyttää, koska se ei maadu.
• HSY:n Jäteopas auttaa lajittelupulmissa: www.hsy.fi/jateopas

(Lähde: HSY)