Kaupunkien tarrakampanja nosti esille lähivesistöjen roskaamista - tupakantumppi ei kuulu kalan suuhun
Kaivotarrat nostivat hulevesien puhtauden esille. Kuva Lahdesta. (Kuvaaja: Juhani Järveläinen, Lahden kaupunki)
Hulevesikaivojen ympärille asennetuilla tarroilla kiinnitettiin Lahdessa ja kahdeksassa muussa kaupungissa huomiota lähivesistöjen roskaantumisen ehkäisyyn.
Suurin osa vesistöjen roskista on peräisin kaupungeista. Ne kulkeutuvat sinne joko suoraan ihmisen kädestä tai esimerkiksi sadevesien mukana hulevesijärjestelmää pitkin. Pidä Saaristo Siistinä ry:n Mahanpuruja muovista -viestintäkampanjassa tarroitettiin Lahden ja muiden kaupunkien katukaivoja.
Kampanjan tarkoituksena on ollut lisätä tietoisuutta roskien reiteistä vesistöihin ja korostaa kuluttajan omaa vaikutusta ongelman kitkemiseen. Tänä vuonna katukaivoja tarroitettiin Lahden lisäksi Espoossa, Helsingissä, Joensuussa, Kauniaisissa, Raumalla, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla.
-Hienoa, että tärkeään asiaan saadaan kiinnitettyä huomiota kampanjan avulla. Moni ei tiedä, että kaupunkien kaduilta ja muilta umpipinnoilta viemäröitävät hulevedet päätyvät tyypillisesti käsittelemättöminä suoraan lähivesistöihin ja kuljettavat samalla sinne kaikki matkaan lähteneet roskat, kertoo Lahden kaupungin hulevesi-insinööri Juhani Järveläinen kaupungin tiedotteessa.
Kolmatta kertaa käynnistyneen kampanjan tarkoitus oli ehkäistä roskaantumista positiivisen vaikuttamisen kautta. Kampanja on kahden edellisen vuoden aikana saanut runsaasti positiivista palautetta ohikulkijoilta, ja tämän toivotaan vaikuttaneen ihmisten käyttäytymiseen.
Tupakantumppi ei kuulu kalan suuhun
Hulevesien mukana kaupunkien lähivesistöihin kulkeutuu monenlaisia roskia, joista tupakantumppi on yleisin rannoilta löytyvä roskatyyppi. Esimerkiksi PSS ry:n Siisti Biitsi -talkoissa Suomen vesistöjen rannoilta kerättiin vuonna 2020 lähes 13 600 tupakantumppia. Tupakan filtteri on muovinkaltaista ainetta, jonka maatuminen voi kestää olosuhteista riippuen yli 10 vuotta. Lisäksi tumppi sisältää vaarallisia kemikaaleja, jotka leviävät vesistöön ja ovat eläimille haitallisia.
-Vesistöihin kulkeutuvista roskista aiheutuu monenlaista haittaa sekä luonnolle että järvien ja muiden vesialueiden virkistyskäytölle. Jokainen voi kuitenkin vaikuttaa omalla toiminnallaan roskaantumisongelmaan. Laitetaan roskat kaupungilta tiheään löytyviin roskiksiin ja pidetään ne siten poissa lähivesistöistä, Järveläinen toteaa.
