Green dealit ohjaavat: Kaupunkien infratyömaat ovat päästöttömyyden pilotteja

Ympäristöministeriön green deal –sopimus ja ”Puhtaiden ajoneuvojen direktiivi” ohjaavat kuntien rakennustyömaita päästöttömyyteen. Rakennusten käyttämän energian ja jättämän hiilijalanjäljen vähentämistä on määräyksillä ohjattu jo vuosia. Nyt huomio on kiinnitetty myös työmaiden ja työkoneiden päästöttömyyteen.

Ympäristöministeriö, Senaatti-kiinteistöt ja eräät isot kaupungit tekivät syyskuussa vapaaehtoisen green deal -sopimuksen työmaillansa syntyvien päästöjen vähentämiseksi.

Tavoitteena on, että työmailla ei vuoden 2025 loppuessa enää käytetä fossiilisia polttoaineita ja vuoden 2030 loppuun mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista yli puolet toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä. Työmaiden päästöihin luetaan työkoneiden, sähkön, lämmityksen ja vaiheittain kuljetusten päästöt.

Kunnille tuo oman lisäpaineen EU:n direktiivi, joka velvoittaa niitä hankkimaan polttomoottoriautojen sijasta täyssähköautoja tai tehokkaita hybridejä. Tästä ”puhtaiden ajoneuvojen direktiivistä” saavutettiin sopu elokuussa 2019 ja siitä EU-mailla on kaksi vuotta aikaa järjestää lainsäädäntönsä kuntoon, jolloin julkisen sektorin hankkiman ajokaluston päästöttömyysvaatimukset täsmentyvät.

Direktiivin kansallisesta täytäntöönpanosta vastaava LVM:n neuvotteleva virkamies Eleonoora Eilittä kertoo, että direktiivin ulkopuolelle jäävät ajoneuvot, joita käytetään työmailla ja kuljetuksiin. Poikkeukset ovat tarkoin harkittuja, eikä niihin kansallisesti yleensä puututa. Muuten direktiivi koskee ajoneuvohankintoja, joissa noudatetaan julkisten hankintojen vaatimuksia.

– Suomi on päästöttömyydessä hyvässä etunojassa ja useat kaupungit ovat jo ennen direktiiviä panostaneet mm. sähköbusseihin Julkisten sektorin ajoneuvojen myötä kasvaa päästöttömän kaluston tarjonta ja laajentuva latausverkostonkin tulee myös yksityisen sektorin käyttöön.

Talonrakennustyömailla päästöttömyys lähtökuopissa

Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola arvioi syyskuun sopimuksessa porauduttavan oleelliseen asiaan, sillä työmaan lähipäästöt, terveydelle haitalliset pakokaasupäästöt ja melu, voivat olla alueellisesti merkittävä ja pitkäaikainenkin haitta.

Suomessa työkoneiden päästöttömyys on ollut taka-alalla ympäristöystävällisyyteen tähdättäessä. Kyse on nyt lähinnä uusiutuvan dieselin käytöstä, kunnes muiden käyttövoimien tarjonta kasvaa viitaten vuoden 2030 tavoitteeseen.

– Muiden ajoneuvojen ja kuljetuskaluston päästöt ovat laskeneet merkittävästi, mutta työkoneissa edistyminen on hidasta. Siihen on saattanut vaikuttaa pitkään tilanne, jossa eri ministeriöt ”pallottelivat” työkoneiden energiankäyttöasioiden vastuuta keskenään, kunnes muutama vuosi sitten ympäristöministeriö otti kokonaisuuden vastuulleen.

Ensimmäisinä ovat ehtineet pilotit päästöjen vähentämiseksi käynnistää Espoo Suurpellossa ja Helsinki Kulosaaressa, molemmat infratyömaita.

Talonrakentamisen sektorilla ei päästöttömiä pilottityömaita ole käynnistynyt, mutta Senaatti-kiinteistöt tulee toisten sopimusosapuolten kanssa pikaisesti tarkistamaan urakkaohjelmien kirjauksia ja etsimään työmaiden hiilineutraalisuutta tukevia keinoja.

Tavoitteena on saada valmiiksi tammikuussa toimeenpanosuunnitelma ja vuoden puoleenväliin mennessä päästöttömän työmaan konsepti, seurantajärjestelmä ja hankintakriteerit. Ensi syksyllä Senaatti kokeilee muutamassa hankkeessa urakkatarjouspyyntöjen muutoksia ja selvittää, millainen vaikutus niillä on tarjouksiin ja työmaan toimintaan.

– Kestävään kehitykseen ja päästöihin voidaan vaikuttaa suunnittelun kautta, ja terävöitämme sitä hiilineutraalisuuden korostumisen myötä. Työkoneiden päästöt eivät ole merkittävin ryhmä rakennusaikaisista päästöistä, ja niitä suurempi on työnaikainen lämmittäminen sekä sähkön- ja vedenkäyttö. Niihin voimme asettaa vaatimuksen energian päästöttömyydestä, arvioi rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto.

Ruotsissa on laajalti siirrytty polttoöljystä sähköön työnaikaisessa lämmityksessä, ja se nopeuttaisi Suomessakin työmaiden päästöttömyyttä. Sähköiset, tehokkaat lämmityslaitteet ovat kehittyneet nopeasti, ja niissä voidaan käyttää myös vihreää sähköä.

– Nykyisin koneet ja laitteet ovat rakennustyömailla 90 prosenttisesti vuokrakalustoa, mikä omalta osaltaan vauhdittaa muun konekannan uusiutumista. Päästöttömien työkoneiden kysyntää on oleellisesti lisännyt kaupunkien linjaukset ympäri maata. Sähkölämmityskaluston yleistymistä puolestaan tukee kokonaisvuokran edullisuus verrattaessa vastaavaan polttoöljyperusteiseen vesikiertolämmitykseen, jonka asennus ja ylläpito vaativat huomattavasti enemmän työtä, kertoo Ramirent Oy:n Mika Eskola.

Päästöttömyys ei nosta kustannuksia

Espoon kaupunki toteuttaa EU-rahoitteisen Hiilineutraalit ja Resurssiviisaat Yritysalueet HNRY-hankkeen luotsaamana päästötön työmaa –konseptia ensimmäisenä Lukutorilla, joka on Suurpellon uusi keskustori. Hankkeessa on keskitytty työmaakoneiden ja kuljetusten päästöihin, jotka ovat merkittävä osa kaupungin oman toiminnan liikennepäästöistä. Konseptiin kuuluu myös urakoitsijan työntekijöille kohdistettu koulutus.

– Lukutorin työmaa tiedettiin jo suunnitteluvaiheessa toteutettavan päästöttömänä ja varmistimme markkinavuoropuhelulla urakoitsijoiden kanssa ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä tiukkojen kriteerien realistisuuden. Tavoitteiden saavuttamiseksi Espoo lisäksi vuokrasi 4,2 tonnin sähkökäyttöisen pyöräkuormaajan urakoitsijan käyttöön, mikä lienee uutta koko maankin tasolla. Jatkamme vaiheittain muillakin kuin infratyömailla, kertoo tätä hanketta koordinoiva Iina Kallio.

Koulutuksella, jossa kerrotaan mitä ja miksi erilaisin päästövähennysten toimenpitein tavoitellaan, Espoo tähtää urakoitsijoiden sitouttamiseen kaupungin tavoitteisiin. Tarkalla hankkeen seurannalla rakennuttaja viestittää myös olevansa kiinnostunut työn tuloksista. Saavutusten laatukin paranee, kun kaikki osapuolet tietävät, miksi on valittu tämä toimintatapa.

– Uusien hankintakriteerien mukainen kilpailutus onnistui ja saimme motivoituneen urakoitsijan. Oma lukunsa on Lukutorin urakkaan kuuluvan laajan kiveyksen materiaali. Koska julkisen hankintalain mukaan valintakriteerinä ei voi olla kotimaisuus, mutta kylläkin hiilijalanjälki, oli mahdollista valita suomalaiset graniittikivet kiinalaisten sijaan.

Helsingissä pilottina on Kulosaaren puistotien muuttaminen pyöräilykaduksi ja työ valmistuu helmikuun loppuun mennessä. Valmisteluja työmaiden päästöjen vähentämiseksi oli tehty Helsingissä jo pidempään ja esimerkiksi vuodenvaihteessa kaupunki kävi urakoitsijoiden kanssa markkinavuoropuhelua, jonka avulla selvitettiin markkinan valmiutta vastata kiristyviin päästöttömyysvaatimuksiin.

– Päästöttömyys tuli meillä ajankohtaiseksi vasta suunnitteluvaiheen jälkeen ryhtyessämme pyytämään tarjouksia. Muutimme tarjouspyyntöasiakirjoja, jolloin urakoitsija sai bonuspisteitä käytössään olevien sähköisistä työkoneista. Lisäksi pientyökalujenkin tuli olla sähkökäyttöisiä ja edellytimme lupausta käyttää vihreää sähköä ja dieselkoneissa fossiilivapaata polttoainetta. Vaatimukset eivät nostaneet kustannuksia, vaan urakkasumma alitti suunnittelijoiden tekemän kustannusarvion, mihin myötävaikutti suhdannetilannekin, kertoo projektijohtaja Jukka Väisänen.

Urakan voittaneen VM Suomalainen Oy:n työpäällikkö Harri Kallio kertoo työt tehtävän pääasiassa uusilla stage 4-5 luokan kaivinkoneilla ja kolmella pienpyöräkoneella sekä viimeistelytöissä 1.8 tonnin sähkökäyttöisellä kaivurilla, kaikki sähkökäyttöisiä.

Päästöttömyystavoitteeseen liittyvä ratkaisu on myös pohjalouhinnassa käytetty kiilaus. Äänimelun ja kadunvarren taloja häiritsevien tärinähaittojen pienenemisen lisäksi kiilaamalla päästään eroon räjähdysaineiden käytöstä syntyvistä huomattavista päästöistä. Ilmanlaatua heikentävät lähipäästöt pienenevät jo työkoneiden tiukkojen päästöluokkavaatimustenkin ansiosta. Työmaan sisäisissä kuljetuksissa käytetään vähäpäästöisiä Euro 6 –standardin mukaisia kuorma-autoja ja uusiutuvaa dieseliä.

– Varmaankin siihen, että saimme urakan, vaikutti se, että teemme työt pääsääntöisesti omilla työkoneillamme. Sähkökäyttöisillä ongelman muodostaa niiden lyhyt käyttöaika, sillä akut kestävät työssä kolmesta neljään tuntiin. Kun urakkaa tehdään tiukassa aikataulussa, käytännössä kaksivuorotyössä, koneita on ladattava välillä ja käytämmekin useita koneita rinnakkain, kertoo Kallio.

Oleellinen kysymys päästöttömät työmaat -sopimuksessa on Kuntaliiton Vesa Peltolasta alihankintaketjujen valvonta. Kevyellä polttoöljyllä toimivan koneen vaihtaminen uusiutuvaksi dieseliksi tuo lisäkustannuksia urakoitsijalle ja rakennuttajalle valvontatyötä. Kaupungeilta vaatii aikamoista ryhtiä hallita alihankintaketjujen kokonaisuuksia, jotka laajimmillaan voivat olla usean kymmenen toimijan muodostamia.

– Pidän markkinavuoropuhelua fiksuna tapana vaikuttaa hankintaketjuun. Tilaajien kerrottua etenemissuunnitelmistaan ovat tarjoajakandidaatit voineet varautua uusiin vaatimuksiin kalustoaan uudistaessaan ja valitessaan eivätkä tulleet yllätetyiksi tarjousasiakirjoja tutkiessaan. Näissä kuntien pilottihankkeissa syntyviä toimivia konsepteja voi helpommin monistaa yksityiselle sektorille.

Teksti: Risto Pesonen

Kirjoitus on julkaistu kokonaisuudessaan juuri ilmestyneessä Kuntatekniikan numerossa 2/2021.