Havainnekuva Tampereen Sulkavuoreen rakennettavan jätevedenpuhdistamon sisältä lähtöaltaan luota. (Havainnekuva: Ramboll Finland Oy.)

Tampereen Sulkavuoreen rakennetaan hyvää vauhtia nykyaikaista jätevedenpuhdistuslaitosta siirtoviemäreineen. Valmista on vuonna 2025.

 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo oy:n toimitusjohtaja Timo Heinonen kertoo, että meneillään olevat louhintatyöt Sulkavuoressa jatkuvat vielä vuoden 2021 loppuun asti, ja siirtoviemäritunnelien osalta vielä puoli vuotta pidempään.

Laitoksen käyttöönotto alkaa laiteasennusten jälkeen vuonna 2025.

Heinonen on pitkän linjan vesilaitosmies.  Työvuosia Tampereen vesilaitoksen palveluksessa on kertynyt 17 vuotta. Vuonna 2001 tehtiin hyppy Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtajaksi.

– Projektivientihommissakin kului useampi vuosi. Yhtäjaksoisesti pisimpään eli kaksi vuotta kesti pesti Vietnamissa Hanoin vesilaitoksen rakennustyömailla, hän kertoo

Osakkaina kuusi kuntaa

Yhtiön osakkaita ovat Tampereen, Lempäälän, Ylöjärven, Pirkkalan, Kangasalan ja Vesilahden vesilaitokset. Tampereen kaupunkiseudun kunnista vain Nokia ja Orivesi eivät ole mukana hankkeessa.

Keskuspuhdistamo toimii hankkeen tilaajaorganisaationa ja myöhemmässä vaiheessa puhdistamotoiminnan pyörittäjänä. Heinosen ohella hankkeessa työskentelee tällä hetkellä kymmenen muuta toimihenkilöä.

– Tehtävänämme on huolehtia siitä, että Sulkavuoren keskuspuhdistamo ja siihen liittyvät siirtoviemärit suunnitellaan, rakennetaan ja rahoitetaan, ja kun kaikki on valmista, alamme pyörittää puhdistamon toimintaa, Heinonen linjaa.

– Olemme tukkulaitos, joka tarjoaa asiakkailleen eli vesihuoltolaitoksille jäteveden käsittelyyn liittyviä palveluita. Vuorokaudessa saamme puhdistettavaksi keskimäärin 100 000 kuutiota jätevettä.

Muunneltava laitos

Jätevesien puhdistusta koskevat vaatimukset ovat koko ajan muutostilassa. Tämän vuoksi uudet puhdistamot rakennetaan mahdollisimman muuntojoustaviksi. Syytä onkin, sillä tämänkin laitoksen suunniteltu käyttöikä on noin sata vuotta.

– Mahdollisille tuleville prosessimuutoksille ja laajennuksille on tehty erilaisia varauksia. Kallion sisään rakennetaan neljä puhdistuslinjastoa, mutta kaavaan on tehty varaukset kuudelle linjastolle.

– Myös keskeiset osat kuten poistoilmapiipun 4,3 metrin halkaisija on mitoitettu vastaamaan kuuden linjaston vaatimuksia.  Mutta nyt toteutettavalla kokonaisuudella pärjätään ainakin vuoteen 2040 asti.

Varaukset tehdään myös orgaanisen haitta-aineiden poistolle, yleisemmin asia tunnetaan nimellä lääkejäämien poisto. Heinonen arvelee, että nimenomaan lääkejäämien poistamiseen saattaa tulla uusia vaatimuksia, mutta ei kuitenkaan aivan lähitulevaisuudessa.

– Kaikkein viisainta olisi poistaa lääkeainejäämät ensisijaisesti siellä, missä niitä muodostuu eniten, eli esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.

– Ylipäätään ympäristöä ja päästöjä sekä laitoksen toimintavarmuutta koskevat vaatimukset voivat tulevaisuudessa muuttua, mikä saattaa vaatia uusien tekniikoiden käyttöönottoa. Siihen kannustaa myös kaupungin tavoite hiilineutraalista toiminnasta

 Maan alla riittää tilaa

Sulkavuoren puhdistamo louhitaan kallion sisään. HSY eli Helsingin seudun ympäristöpalvelut rakentaa vastaavanlaista kalliopuhdistamoa Espoon Blominmäkeen.

­– Kalliopuhdistamo tarjoaa monia etuja. Maan alla on tilaa jätevedenkäsittelyn tarvitsemalle prosessitekniikalle. Sieltä prosessiin kuuluvat hajut voidaan käsitellä ja johtaa poistoilmapiippuun. Sulkavuoressa maanalaisten järjestelmien laajuus on peräti seitsemän hehtaaria.

– Tasainen lämpötila ympäri vuoden varmistaa häiriöttömän biologiskemiallisen prosessin, mikä osaltaan parantaa jätevesien käsiteltävyyttä. Kun prosessi on maan alla, niin maanpäällistäkin tilaa voidaan hyödyntää järkevästi.

Syynä suureen tilantarpeeseen ovat syvät puhdistusaltaat. Rinnakkain olevilla neljällä biologisella altaalla on pituutta kullakin 60 metriä, leveyttä 22 metriä ja korkeutta pohjalta holvin lakeen noin 20 metriä. Yhden linjaston kokonaispituus muut altaat mukaan lukien on noin 280 metriä.

Kolmekymmentä erilaista urakkaa

Sulkavuoren puhdistamon louhinta on Etelä-Suomen alueen suurin meneillään oleva louhintaurakka. Syvimmillään luolasto ulottuu runsas 70 metriä maapinnan alapuolelle.

Hankkeeseen kuuluu myös siirtoviemäreiden rakentaminen. Tällä hetkellä tekeillä on kolme viemäriurakkaa, muun muassa Raholasta Haikkaan Pyhäjärven pohjassa kulkeva viemärilinja.

– Kaiken kaikkiaan kokonaisuuteen kuuluu yli kolmekymmentä erilaista urakkaa. On projektinjohto- ja pääurakkaa, alistettuja sivu-urakoita ja puitesopimuksia.

Sulkavuoressa louhinnan jälkeiset työt tehdään kahdella projektinjohtourakalla – rakentaminen ja tekniikka. Lisäksi toteutetaan instrumentointi- ja automaatiourakka.

Laitokseen ja siirtoviemäreihin asennettavien erilaisten laitteistojen määrä lasketaan tuhansissa. Mukana on muun muassa moottoreita, venttiileitä, pumppuja, nostimia, toimilaitteita ja putkistoja. Työajan ulkopuolella laitos toimii täysin automaattisesti.

Rahoitustarve 318 miljoonaa

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi rakentamisen edellytyksenä olleet neljä kaavamuutosta vuonna 2017. Tuon ajan hintatasossa hankkeen rahoitustarve on 318 miljoonaa euroa.

 – Nykyiset käytössä olevat puhdistamot on rakennettu 1960 ja 1970 -luvuilla ja hankinnat on moneen kertaan kuoletettu. Nyt osakkaiden maksettavaksi tulee uusi 318 miljoonan euron investointi sekä aikaisempaa tehokkaammat ja kalliimmat puhdistusprosessit, Heinonen kuvaa.

Heinosen arvio on, että yhtiön on laskutettava asiakkailtaan noin 90 senttiä jätevesikuutiosta, jotta investointi saadaan kuoletettua ja puhdistus pyörii.

– Kuntien vesilaitokset laskuttavat puolestaan omilta asiakkailtaan eri suuruisia summia, muun muassa sen mukaan kuinka suuria sen investoinnit omien viemäröintijärjestelmien rakentamiseen ovat olleet.

Tällä hetkellä Tampereen Vesi -liikelaitos veloittaa asiakkailtaan perusmaksut ja arvonlisäverot mukaan lukien lähes viisi euroa jätevesikuutiolta.

Tonttimaata vapautuu

Osakkaiden plussapuolella on se, että Viinikanlahden, Raholan ja Lempäälän puhdistamot puretaan ja niihin liittyvät kustannukset jäävät pois.

Viinikanlahdessa ja Raholassa vapautuville tonteille rakennetaan suuret jätevesipumppaamot kuljettamaan jätevettä eteenpäin. Molempien puhdistamoiden tonteille aletaan miettiä myös kokonaan uutta kaavaa.

– Keskeiselle paikalle Viinikanlahteen tulevan pumppaamon arkkitehtuuriin on pantu paljon paukkuja. Se saa katteekseen viherkaton ja se varustetaan osittain läpinäkyvällä seinällä, jotta ohikulkijat voivat käydä vilkaisemassa, mitä siellä puuhataan.

Sadevedet ongelmana

Voimassa olevan lain mukaan kiinteistöjen hulevedet tulisi ensi sijassa käsitellä kiinteistön alueella tai johtaa hulevesijärjestelmään eikä ohjata niitä missään tapauksessa jätevesiverkkoon.

– Jätevedessä olevat sadevedet ovat yhä edelleen laitoksille keskeinen ongelma, jopa niin, että joinakin aikoina suurin osa puhdistukseen tulevasta tavarasta on sadevesipohjaista. Biologinen puhdistusprosessi häiriintyy, kun puhdistettava vesi laimenee ja kylmenee, Heinonen sanoo.

Heinosen mukaan muun muassa taloyhtiöiden pihakaivot tulisi erottaa jätevesisysteemistä.

– Kaduilla on sadeviemärit, mutta taloyhtiöiden tontilta tulee kuitenkin monesti vain yksi viemäri, jossa on mukana niin asukkaiden jätevedet kuin tontin hulevedet. Taloyhtiöviemärin sisältö ohjautuu sellaisenaan kunnan jätevesiviemäriin ja tätä kautta jätevedenpuhdistamolle, Heinonen harmittelee.

Teksti: Matti Valli

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Kuntatekniikan numerossa 5/2020.

Markku Vento
markku.vento@kuntatekniikka.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*