Kunnat ja järjestöt tahtovat pelastustoimen yhtyeistyön kehittämisessä saman pöydän ääreen

Kunnat ja kolmas sektori toivovat, että yhteistyötä suunniteltaisiin yhdessä jo alkuvaiheessa. Näin järjestöt tulisivat kuulluksi, ja yhteistyö voisi olla hedelmällisempää.

Kuntien rooli on vielä pieni yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Tämä kävi ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkimuksesta, jossa selvitettiin vapaaehtoisten ja viranomaisten välisen yhteistyön tilannetta ja kehitystarpeita.

SPEKin tutkijan Kaisa Eskelisen mukaan kuntien osuus yhteistyössä on pieni, mutta moni tutkimukseen osallistuneista näki kunnan roolin kasvavana.

-Kunnat voisivat hyödyntää vapaaehtoisia enemmän esimerkiksi vesihuoltoon liittyvissä kriiseissä ja myrskyvahinkoihin liittyvässä tarkistustoiminnassa. Yhteistyötä monet kunnat ja vapaaehtoiset ovat tehneet esimerkiksi evakuointiharjoituksissa, Eskelinen sanoo.

Eskelinen tähdentää, että tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen sosiaali- ja terveyspuolta sekä kuntien muita toimialoja.

-Soteen liittyvä yhteistyö on muita pidemmällä. Se saattaa esimerkiksi olla suojan hankkimista ihmisille, joita on kohdannut äkillinen kriisi, kuten tulipalo.

Tämän vuoden alussa päättyneessä tutkimushankkeessa olivat mukana järjestöjen kanssa pelastus- ja turvallisuustyötä tekevät viranomaiset kuten pelastusviranomaiset, poliisi ja rajavartiolaitos sekä kuntien turvallisuusviranomaisia. Järjestöistä tutkimukseen osallistuivat Suomen Punainen Risti, Suomen Lentopelastusseura, Suomen Meripelastusseura, Pelastuskoiraliitto, Palveluskoiraliitto, Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK ja sopimuspalokunnat.

Alueellinen valmiuskeskus yhdistää

Lappeenrannassa järjestöt ja kaupunki tekevät yhteistyötä alueellisen valmiuskeskuksen parissa. Turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen kertoo, että kaupunki on kehittänyt konseptin yhdessä pelastustoimen ja Eksoten eli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa. Mukana on sopimuspalokuntien lisäksi lukuisia eri järjestöjä, kuten vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa, Suomen Punainen Risti, Pelastakaa Lapset sekä seurakuntien henkisen huollon ryhmiä ja muita taustajärjestöjä.

-Se on nimenomaan häiriötilanteisiin liittyvä kuntalaisten auttamiskonsepti. Aikaisemmin on puhuttu evakuointikeskuksista, nyt puhutaan valmiuskeskuksista, Meuronen sanoo.

Valmiuskeskusten tiimoilta Etelä-Karjalassa pidetään kaksi harjoitusta vuodessa.

-Harjoituksen perustilanteena voisi olla esimerkiksi laajamittainen sähköhäiriö ja sen seuraukset.

Meuronen arvioi, että järjestökenttä voitaisiin kuitenkin huomioida paremmin myös Etelä-Karjalassa. Hän mainitsee, että kuluvan talven aikana kaupungin on tarkoitus suunnitella pelastuslaitoksen kanssa vapaaehtoiskenttää aktivoiva ja hyödyntävä isompi harjoitus.

Meuronen sanoo, että kunnan kannalta järjestökenttä on haastavan moninainen. Hän toivoo aktiivisuutta myös järjestöiltä itseltään.

-On lupa tarjota osaamistaan, olla aktiivinen.

Järjestö mukaan alusta asti

Pirkanmaalla kaupunkien, kuntien ja järjestökentän yhteistyö on vahvaa. Tampereen kaupungin riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Jouni Perttula kertoo, että esimerkiksi varautumiseen liittyen yhteistyömalleja on paljonkin.

-Olemme sopineet Suomen Punaisen Ristin ja Vapepan kanssa, että vapaaehtoiset pystyvät tukemaan toimintaamme vaikkapa evakuointikeskuksessa.

Järjestöt ovat olleet mukana Pirkanmaalla myös muun muassa riskinarviotyössä, paikallisen turvallisuussuunnitelman laadinnassa, väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisevän toiminnan verkostossa sekä kansalais- ja nuorisotyössä.

-Järjestöt tekevät juuri sitä työtä, mihin kaupungin resurssit eivät riitä. Ne ovat merkittävä kumppani suunnittelemassa ja toteuttamassa erilaisia asioita.

Turvallinen ja kriisinkestävä kunta -verkoston puheenjohtajana toimiva Perttula korostaa järjestökentän mukaan ottamista jo siinä vaiheessa, kun asioita vasta suunnitellaan.

-Sitä kautta saataisiin yhdessä tekemisestä hedelmällisempää.

Perttula on tutkinut myös pro gradu -työssään kuntien ja vapaaehtoisten yhteistyötä.

-Graduni haastatteluissa nousi ajatus, että tunnistettaisiin järjestö tasavertaisena kumppanina. Otettaisiin heidät mukaan jo alusta lähtien työryhmiin ja suunnitteluun niillä voimavaroilla, mitä heillä on käytössä. Näin järjestötkin sitoutuisivat toimintaan.

Perttula kertoo, että järjestöt ovat toisinaan kokeneet ongelmaksi sen, että kunta tai viranomainen olettaa järjestöjen hoitavan tietyn tontin, eikä ota niitä mukaan suunnitteluun tai sisällön tekemiseen.

-Silloin sitoutuminen jää monesti puuttumaan.

Perttulan mukaan Pirkanmaallakin on kehitettävää siinä, että järjestöt kutsuttaisiin määräajoin koolle, käytäisiin läpi ajankohtaisia asioita, kartoitettaisiin yhteisiä intressejä ja siten motivoitaisiin ihmisiä.

 Muutakin kuin kirjaus

Suomen Punaisen Ristin Hämeen piirin valmiuspäälliköllä Tommi Mattilalla on 30 vuoden kokemus kuntayhteistyöstä.

-Kehitys on ollut ehdottoman hyvää, Mattila sanoo.

Hänen mukaansa suhtautuminen yhteistyöhön puolin ja toisin on ollut hyvin positiivista.

-Jos kunnassa tulee jokin pitkäkestoinen häiriötilanne, lisäkäsiä tarvitaan avuksi, vaikka vastuu onkin kunnalla. On apu sitten vedenjakelua, tiedotteiden jakamista tai opastuksen järjestämistä. Tällaisissa harvinaisissa tilanteissa on hyvä, että kunnan alueella on olemassa etukäteen koulutettu, yhteistoimintaan harjaantunut vapaaehtoisten joukko.

Suomen Punainen Risti koordinoi vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepan toimintaa, ja Vapepa puolestaan kokoaa muita kolmannen sektorin toimijoita.

-Tyypillisimmin viranomaisten tukeminen on ollut poliisin avustamista kadonneen henkilön etsinnöissä.

Mattila toivoo kunnilta ja kaupungeilta, että ne kutsuisivat kolmannen sektorin toimijat yhteisen pöydän ääreen jo asioiden suunnitteluvaiheessa, esimerkiksi silloin, kun tehdään tai päivitetään valmiussuunnitelmia. Sen sijaan että kolmannen sektorin toimijoiden osuus vain kirjataan papereihin, olisi hyvä kuulla heitä itseään.

-Käytäisiin läpi, mikä kolmannen sektorin valmius on oikeasti, ja millaista apua se pystyy tuottamaan, ettei se jää vain kirjaukseksi kunnan valmiussuunnitelmaan.

Mattila kertoo, että paraikaa SPR:llä on käynnissä valtakunnallisesti niin sanotut kuntakierrokset.

-Edustajamme kiertävät kunnissa ja kaupungeissa, esittelevät Suomen Punaista Ristiä ja kolmannen sektorin valmiutta sekä kuulostelevat kunnan tai kaupungin toiveita.

Mattila toivoisi myös, että yhteistyö kunnan tai kaupungin kanssa kirjattaisiin yhteistyösopimukseen. Tällaisia sopimuksia on Hämeen piirin alueella jo kymmenkunta.

-Suomen Punainen Risti auttaa ilman sopimuksiakin, mutta jos virkamiehet tai vapaaehtoiset vaihtuvat, yhteistyömuistio tuo yhteistyöhön pitkäjänteisyyttä, säännöllistä seurantaa.

Teksti: Kaisu Puranen, kuvat: Hanna Leppänen/Tampereen kaupunki, SPR Hämeen piiri kuva-arkisto, SPR ja Minna Kivistö

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Kuntatekniikan numerossa 4/2020.