Savonlinna haluaa kunnille päätösvallan kaivostoiminnan luvista kannanotossaan maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. (Kuva: VisitSavonlinna)

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laineen mielestä maankäyttö- ja rakennuslakia tulee muuttaa siten, että kaivoksen perustaminen edellyttää kunnan hyväksymää kaavoitusta.

Lisäksi maanomistajille, alueen asukkaille ja viranomaisille on annettava nykyistä suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa kaivoshankkeisiin eri vaiheissa, mukaan lukien luvan myöntäminen malminetsintään ja koekairauksiin.

– Kaivoksella on laaja-alainen ja iso vaikutus kunnan ympäristöön ja toimintaan, joten se pitää kaavoituksen kautta kuulua itsehallinnon mukaisesti kunnan demokraattiseen päätösvaltaan. Kaivostoiminnan vaikutukset kunnan alueen ympäristöön ovat suuremmat kuin esimerkiksi tehtailla ja matkailualueilla, jotka aina vaativat oikeusvaikutteisen kaavan, Laine kertoo

Savonlinnan kaupunki suhtautuu kielteisesti tuleviin kaivoshankkeisiin Saimaan alueella.

– Kaivoshankkeisiin liittyy isoja ympäristöriskejä ja niillä on merkittävät haitalliset vaikutukset kunnan asumis- ja matkailuvetovoimaan. Kaivoksen tuomat taloudelliset hyödyt ovat huomattavasti pienemmät verrattuna sen riskeihin, Laine sanoo.

– Saimaan alue tulee säilyttää puhtaana ja turvallisena, koska alueellamme sijaitsee kansallisesti Suomen merkittävimmät puhtaan veden varannot. Puhtaasta vedestä tulee tulevaisuudessa globaalilla tasolla pula ja siksikään kaivoshankkeilla ei saa vaarantaa Saimaan puhtaita vesiä.

Savonlinnan kaupunki on toimittanut kannanoton maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Suomen ministereille ja ympäristöviranomaisille.

Kannanotossaan kaupunki tuo esille, että kaivoslain tarkoituksen toteuttaminen edellyttää yleisten ja yksityisten etujen turvaamista. Jo malminetsintälupahakemuksissa on oltava tieto alueen kaavoista ja mahdollisesti vireillä olevista kaavahankkeista.

Kaivostoiminnan tulee perustua aina maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa kaivosalueen ja kaivoksen apualueen suhde muuhun alueiden käyttöön on sovitettu yhteen asutuksen ja muiden maankäyttötarpeiden kanssa alueen kuntien, maakunnan liiton ja ELY-keskuksen yhteistyönä.

Myös valtion ohjausvaikutusta tarvitaan edelleen merkittävien ympäristöhäiriötä aiheuttavien hankkeiden sijoittamisessa kuntaan.

– On oikeastaan hyvin erikoista, että kaivoshankkeiden mahdollistamisesta päättäminen ei kuulu kunnallisen demokratian ja kansanvallan piiriin. Kaivoshankkeilla on erittäin järeä vaikutus ihmisten elinympäristöön, joten maankäyttö- ja rakennuslakia tulee muuttaa niin, että toimivalta kaivoshankkeiden mahdollistamisesta kaavan kautta tulee kuntien päätösvaltaan, Laine sanoo.

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaisen suunnittelutarveratkaisua koskevan menettelyn soveltamiseen ei kaupungin mukaan kaivoshankkeissa ole edellytyksiä, koska hankkeilla on aina merkittävät haitalliset ja peruuttamattomat vaikutukset ympäristöön ja luontoarvoihin sekä taloudelliset vaikutukset mm. matkailu- ja kalastuselinkeinolle.

(Lähde: Savonlinnan kaupunki)

Markku Vento
markku.vento@kuntatekniikka.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kunnalla pitää olla ehdottomasti päätösvalta kaivos- ja kaivannaitoiminnan sallimisessa ja kieltämisessä kunnan alueella. Nyt tämä sektori on eräänlainen “villi länsi” ja tilanne ei voi jatkua näin.

    Ei voi olla oikein, että usein vierasmaalainen yritys ryöstää lain ja oikeuden varjolla uusiutumattomia rikkauksiamme ja vielä jättää ympäristöhaitat veronmaksajiemme kustannettaviksi.

    Samoin maanomistajan oikeusturvaa on parannettava ja maanomistajan on saatava osuus kaivoksen tai kaivannaisalueen tuotosta. Nyt maanomistajalta ryöstetään arvo-omaisuus lakien varjolla. Kaivoslaki kaipaa perusteellisen uusimisen.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*