Taiteen kotitalo vetää joka päivä kävijöitä jonoksi asti. Taideprojekti on Keravan maineelle kultakaivos, hehkuttaa kaupunginjohtaja Kirsi Rontu.

Yhdessä huoneessa lähes koko tilan täyttää valtava sirkka. Toinen on pimennetty ja seinillä olevia valokuvia ja tekstipätkiä tarkkaillaan itse kannettavien lyhtyjen valossa. Kolmannessa on puutarha betonikappaleiden keskellä.

Maali tuoksuu, värit kuiskaavat ja kirkuvat. Kuvat ja tekstit puhuvat.

Keravan Ahjon kaupunginosassa purettavaksi määrättyyn kerrostaloon on luotu valtava määrä taidetta. Töitä on noin 70, tekijöitä lähes sata.

Taiteen kotitalo, kuten tämän Purkutaide-kohteen nimi kuuluu, vetää yleisöä päivästä toiseen niin, että jono talon edustalla kiemurtelee jopa kymmenien metrien pituisena. Jonottajien helpotukseksi ulkosalla myydään virvokkeita.

Jonottamisen voi ottaa osana elämystä. Taiteellisen johtajan Jouni Väänäsen mukaan Taiteen kotitalo on elämyspuisto, jossa jokaisen oven takana odottaa yllätys. Kokeilevan ja taiteellisesti vapaan taidetoteutuksen mallia on haettu Berliinistä. Purkutaide on nimi, jolla Jouni Väänänen on brändännyt tämänkaltaisen purkamista odottaviin rakennuksiin toteutetun taiteeen tekemisen.

Taiteellinen johtaja Jouni Väänänen on tehnyt Taiteen kotitaloon useita töitä, mm. tämän lähes kahdestatuhannesta tyhjästä spraypullosta tehdyn ”A year in graffiti / a year in love” -työn yhdessä Emma Salokosken kanssa.

Kävijämäärä ylitti odotukset

Taiteen kotitalo avattiin yleisölle heinäkuun 7. päivä. Väänänen oli laskenut, että kävijöitä voisi tulla noin 6 000. Jo neljässä viikossa kävijöitä olikin 13 000.

Menestyksen kokoluokka on yllättänyt.

– Uskalsin kyllä toivoa, että tästä tulee menestys. Toisaalta näyttelyjä ei lähdettäisi tekemään, ellei niihin uskottaisi, Väänänen sanoo Kuntalehdelle.

Väänänen on graffititaiteilija ja pitkän linjan keravalainen kaupunkiaktivisti. Hän on muun muassa toiminut Keravan kaupungin kaupunkitaiteesta vastaavana projektipäällikkönä vuosina 2017-2018.

Ahjon purkutalon näyttelyn tekeminen on ollut pitkä prosessi. Neuvottelut talosta alkoivat marraskuussa 2017 ja kestivät pitkään.

Kun lupa talon taidekäyttöön heltisi edessä oli kehnoon kuntoon päässeen talon kunnostaminen. Se vei vuoden.

– Tämä oli aikamoinen hävityksen kauhistus, kun saimme tämän käsiimme.

Kunnostamista seurasi kolmen kuukauden intensiivivaihe, jonka aikana lähes sata taitelijaa teki taidetta.

Väänäsen laskelmien mukaan taiteilijoiden työpanos vastaa noin neljää henkilötyövuotta ja yhdistyksen vapaaehtoisten ja kesätyöläisten työpanos vastaa noin yhtä henkilötyövuotta.

– Karkeasti tässä vaiheessa on mennyt viisi henkilötyövuotta, että tällainen on saatu aikaiseksi.

Huoneistojen lisäksi parvekkeet ja rappukäytävät ovat osa taide-elämystä. Näiden graffitien takana ovat taiteilijanimet Eore ja JR. (Kuva: Ville Miettinen)

Purkutaide sopii kaupunkistrategiaan

Mittavan taideprojektin toteutumisen mahdollisti se, että Keravan kaupunki antoi purettavaksi tuomitun talon Väänäsen ja muiden taiteilijoiden käyttöön. Kaupunkitekniikka rakensi vesipisteen ja sähköt kahteen kerrokseen.

Muuten kaupungin rooli ollut ”mahtavasta taideprojektista” nauttiminen, kuvailee kaupunginjohtaja Kirsi Rontu.

– Jouni taiteilijoineen ovat luoneet jotain uskomatonta, kaupunginjohtaja kehuu.

Ronnun mukaan Taiteen kotitalo ja Purkutaide on Keravan kaupunkistrategian mukaista.

– Kerava on uusien ajatusten kärkikaupunki. Me mahdollistamme ja uskallamme, kaupunginjohtaja kehuu.

– Kaupungin vuokrataloyhtiön miettiessä mitä tehdä huonokuntoiselle ja huonomaineiselle kerrostalolle syntyi kaupungin maankäyttöryhmässä idea siitä, että juuri tämä talo olisi Purkutaiteelle oivallinen kohde.

Keravalaisen kuvataiteilijan Sini Havukaisen Kotisirkka on vallannut yhden huoneen Taiteen kotitalosta. (Kuva: Ville Miettinen)

Huonolla maineella Rontu viittaa talon historiaan, johon kuuluu väkivaltarikoksia.

Vielä vuosi sitten, kun projekti oli jo vauhdissa, Keravan kaupunginvaltuuston kokoomuksen valtuustoryhmä paheksui mielipidekirjoituksessaan paikallisen sanomalehden tapaa uutisoida taideprojektin yhteydessä synkästä historiasta.

Valtuutettujen mielestä taideprojektin toteuttamisen sijaan talo olisi pitänyt purkaa ja rakentaa kiireesti tilalle uusia taloja, kuten aluekehityssuunnitelman mukaan tullaan tekemään.

-On vaikea nähdä, mitä hyvää ja positiivista nyt suunnitteilla oleva taideprojekti tuo Ahjon kaupunginosaan. Projektissa korostuu alueen epämääräisyys, pelottavuus ja vaarallisuus valheellisella tavalla, kirjoituksessa muun muassa todettiin.

Tämä osa mielipidekirjoituksesta on myös taltioitu Taiteen kotitalon rappukäytävän seinälle.

Rappukäytävä, jonka seinällä taulu ja oviaukossa ihmisiä.

Rappukäytävä, jonka seinällä taulu ja oviaukossa ihmisiä.

Kommentoinnissa oltiin aika hätäisiä, myöntää nyt Marja Suomela, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja yksi mielipiteen allekirjoittajista.

Viesti ei sinänsä koskenut taidetaloa ja graffiteja vaan tapaa, jolla lehdessä uutisoitiin hankkeesta ja ”murhatalon” käytöstä, Suomela sanoo Kuntalehdelle. Hän sanoo pitävänsä projektia ”ihan mielettömänä juttuna” ja pitäneensä myös aiemmista Keravalla toteutetuista graffitiprojekteista.

– Taidetalo on kyllä osoittanut paikkansa tänä päivänä.

Jouni Väänäsen mukaan kaupungilta projektille tullut tuki on kasvanut, kun projektin suosio on käynyt ilmeiseksi.

– Mutta on myönnettävä, että toivoisin, että vastaisuudessa aktiivinen tukeva rooli otettaisiin siinä vaiheessa kun näitä halutaan lähteä toteuttamaan.

Kaupunkiaktivismilla sinänsä on Keravalla pitkät perinteet ja erilaisia projekteja on toteutettu kaupunkitaiteessa aiemminkin.

– Minusta kaupunkiaktivismia kannattaa tukea. Onhan kaupunkiaktivismi kansalaisten itse organisoimaa ja omaehtoista yhteistoimintaa. Itse uskon, että kaupunkiaktivismi ja kaupunkitaide on tärkeä osa kaupunkikulttuuria nyt ja tulevaisuudessa, kaupunginjohtaja Rontu sanoo.

 

Väliaikaista Purkutaide on vain

Taiteen kotitalo on auki näillä näkymin 30.8. saakka. Suosion myötä kaupunki on tiedustellut Väänäseltä, voisiko taloa pitää auki arkisin syyskuun loppuun saakka.

– Nyt meillä käy laskukoneet kuumana, kannattako se, myönnymmekö siihen – ja pystymmekö edes siihen.

Väliaikaisuus on Purkutaiteen ominaisuus.

– Meidän tarkoitus on ottaa haltuun sellaisia rakennuksia, joille ei ole muuta käyttöä. Sitten ne luonnollisesti poistuvat, kun talot puretaan. Sitten voimme ottaa uuden kohteen.

Taiteen kotitalon teoksissa ei Väänäsen mukaan varsinaisesti näy se, että ne jossain vaiheessa katoavat, kun talo puretaan.

Toisaalta se saattaa näkyä, että on voitu ottaa voimakkaan kokeileva ote taiteen tekemiseen.

– Siinä tilassa, missä kukin on teoksensa luonut, ei ole tarvinnut miettiä, pitääkö jotain säilyttää tai saako jotain rikkoa.

– Täällä on esimerkiksi piikattu seiniä ja lattioita ja tehty betonivaluja ja sen sellaista. Teoksissa se, että rakennus puretaan, näkyy kai pääsääntöisesti sillä tavalla, että tilat on uskallettu ottaa kokonaisvaltaisesti haltuun.

Concrete Garden -työn on tehnyt Jukka Metsäaho, taiteilijanimeltään Jugix2. (Kuva: Ville Miettinen)

”Suomen suurin kulttuuri-ilmiö”

Kaupunginjohtaja Kirsi Rontu uskoo, että kun talo kaupungin asuntopolitiikan mukaisesti myydään jollekin rakennusfirmalle todennäköisesti loppuvuodesta, ostajiakin kiinnostaa enemmän kiinteistö, josta päällimmäiset muistot eivät ole murheellisia vaan positiivisia.

– Kiinteistö, jossa on luotu jotain upeaa ja ihmisten mieliin jäävää, on helpompi myydä.

Erilaisia kiinteistöjä huoltoasemista kerrostaloihin on tyhjillään ympäri maata. Purkutaide on osoittanut, että näihinkin kiinteistöihin voi luoda jotain vahvasti puoleensa vetävää. Keravalla Purkutaidetta on nähty ennenkin. Taiteen kotitalo on Väänäselle ja kumppaneille jo kahdeksas toteutus.

Taidetta purkua odottavissa taloissa tehdään muuallakin maassa. Potentiaalisia kiinteistöjä riittää, ja siksi idean jalostamista ja levittämisen mahdollisuuksia kannattaa miettiä esimerkiksi mainetyön kannalta, Jouni Väänänen sanoo.

– Uskon, että tällaisilla ennakkoluulottomilla projekteilla on mahdollista luoda vetovoimatekijöitä sellaisiin paikkoihin joissa luontaisesti ei sellaisia ole. Kun tarpeeksi hyvin tehdään, se selkeästi kiinnostaa ihmisiä.

– Kerava ei ole varsinaisesti turistikohde kaupunkina ylipäätään, paitsi tänä kesänä se on ykkösturistikohde koko maassa.

Arvion jakaa kaupunginjohtaja Rontu.

– Taiteen kotitalo ja purkutaide ovat olleet tämän kesän suurin kulttuuri-ilmiö, ei pelkästään Keravan vaan koko Suomen.

Hän kuvailee Taiteen kotitalon merkitystä Keravan maineelle ”kultakaivokseksi”.

– Usko kaupunkiaktivismiin ja yhteisöllisyys ovat niitä, joiden toivon jatkossa olevan ihmisten mielissä Keravasta.

Taiteen kotitalon sisäänkäynnin vieressä on myös taiteilijanimellä Psyke tunnetun Jouni Väänäsen tekemä graffiti. (Kuva: Ville Miettinen)

Lue myös: Graffitit kuuluvat katukuvaan

Juttua muokattu 10.8. klo 12.45: Lisätty tieto Taiteen kotitalon aukiolon jatkamisesta elokuun loppuun.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *