Mikkelissä siirryttiin ilmastopuheista tekoihin: 5000 puun metsä istutettiin hiilinieluksi kompensaatiomallilla
Mikkelissä istutettiin 5000 puuntainta kompensoimaan hiilidioksidipäästöjä. Vasemmalta hankkeen puuhamies Joona Puhakka, Mikkelin tekninen johtaja Jouni Riihelä ja Puuni Oy:n operatiivinen johtaja Petri Kämäräinen.
Mikkelin Suonsaareen istutettiin helatorstain aattona uusi 5000 puuntaimen metsä, josta muodostuva hiilinielu tulee sitomaan yli 2000 tonnia hiilidioksidia ilmakehästä seuraavan sadan vuoden aikana. Määrä vastaa yli 500 edestakaista Helsingin ja New Yorkin välistä lentoa.
Suonsaaren hiilinielu toteutetaan uudelleenmetsittämällä entistä maatalousmaata, joka ei voimakkaan heinänkasvun vuoksi ole luontaisesti metsittynyt vuosikymmenien aikana.
-Lähdimme innoissamme ensimmäisenä kuntana mukaan kehittämään uutta tapaa kompensoida hiilidioksidipäästöjä. Puunin toimintamalli on hieno esimerkki siitä, kuinka ympäristöstä huolehtiminen voi olla sekä julkisen sektorin että yritysten yhteinen vastuu ja tavoite, kertoo Mikkelin tekninen johtaja Jouni Riihelä.
Puuni Oy on mikkeliläinen startup-yritys, jonka tavoite on poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Yrityksille tarjottavat kompensaatioratkaisut sisältävät uudelleenmetsitystä suomalaisten kuntien omistamille entisille maatalousmaille, jotka eivät metsity luontaisesti. Näin luodaan aina uutta metsä pinta-alaa. Lähinielujen ansiosta todellisen muutoksen voi nähdä itse omin silmin.
Keskiössä aito lisäyksellisyys
-On mahtavaa nähdä, kuinka olemme yhdessä Mikkelin kaupungin kanssa muokkaamassa heitteille jäänyttä peltoaluetta hiilinieluksi, josta vuosien saatossa syntyy monimuotoinen metsäalue. Yhdessä pääsemme näyttämään maailmalle, miten Suomessa on mahdollista tehdä huipputason hiilinieluja, jossa lisäyksellisyys ei jää kenellekään epäselväksi, sanoo Puunin tieteellinen johtaja Juha Siitonen.
-Minulle on ollut erittäin vaikea ymmärtää, miten vallitsevat kompensaatiot todellisuudessa toimivat ja tiukan googlettamisenkaan jälkeen en ole saanut selkeää vastausta, mikä muuttuu, kun yritys on ostanut kompensaatiota. Siksi päätimme perustaa Puunin, kertoo Puunin perustaja Joona Puhakka.
Puunin tarkoituksena ei ole luoda yhden puulajin puupeltoja, vaan lehtipuuvaltaisia lehtoja ja sekametsiä, jotka tarjoavat ekologiset lokerot laajalle skaalalle eliöitä ja kestävät hyvin kasvitauteja sekä ilmaston lämpenemistä. Kohteet pyritään suojelemaan, mikäli se maanomistajalle sopii, muussa tapauksessa nielujen ikä määritetään sopimuksellisesti sataan vuoteen.
Seuraavana vuorossa Lempäälä
Ilmakehästä poistuneen hiilen määrän Puunin projekteissa laskee Luonnonvarakeskus LUKE.
Puunin seuraava kompensaatiometsä istutetaan Lempäälään touko-kesäkuun vaihteessa. Uusi toimintamalli on kiinnostanut laajalti yrityksiä, joille kompensaatiotoiminta on liiketoiminnan kannalta merkityksellistä. Mukaan on lähtenyt esimerkiksi kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinko, Korkeasaari, Leanheat ja Coredo.
(Lähde: Puuni Oy)
