Oulun Oritkarin satama on osa Pohjoisen Selkämeren, Merenkurkun ja Perämeren alueen merialuesuunnitelmaa. (Kuva: Kuntalehti)

Suomen kahdeksan rannikkomaakuntaa laativat ensimmäistä kertaa koko maan kattavaa merialuesuunnitelmaa. Luonnosvaiheen aineiston avattiin kommentoitavaksi maanantaina.

Merialuesuunnitelman tavoitteena on visioida tulevaa ja sovittaa yhteen merialueiden erilaisia käyttötarpeita niin merellisten elinkeinojen kuin ympäristön näkökulmasta.

Merialuesuunnitelma jakautuu Manner-Suomessa kolmeen maantieteelliseen osaan Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan sekä Pohjoisen Selkämeren, Merenkurkun ja Perämeren osalta.

Ympäristöministeriön Tiina Tihlmanin mukaan suunnittelua tarvitaan merenkäytön lisääntyessä.

– Käyttöä on niin paljon, että sitä täytyy järjestellä jotenkin. Tuulivoiman käyttö kasvaa ja meriliikenne lisääntyy.

Energia-alojen ja matkailun lisäksi meren käyttöastetta lisäävät muun muassa teollisuus, kalastus ja vesiviljely sekä maanpuolustus.

Tavoitteena on, että rannikkomaakuntien valtuustot hyväksyvät merialuesuunnitelman vuoden 2020 lopulla. Vastaavat suunnitelmat laaditaan kaikissa merellisissä EU-maissa. Itämeren mailla on suunnittelun osalta yhteinen työryhmä, jossa maat sovittavat yhteen suunnitelmiaan.

Maakuntien yhteistyö sujunut hyvin

Mukana merialuesuunnittelussa ovat Uudenmaan, Kymenlaakson, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntaliitot. Tämän lisäksi Ahvenanmaa laatii oman merialuesuunnitelmansa.

Merialuesuunnittelun koordinaatioryhmän puheenjohtaja Heikki Saarennon mukaan suunnittelu on sujunut jopa hämmentävän hyvässä yhteisymmärryksessä.

– Toki alueet ovat erityyppisiä ja niillä on erilaisia tavoitteita, mutta ristiriitoja ei ole ollut. Prosessi on ollut vahvasti yhteensovittava ja keskusteleva.

Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot vastaavat yhdessä Suomenlahden alueen suunnittelusta. Myös Uudenmaan liiton erityisasiantuntija Suvi Silvennoinen kertoo, että suunnitteluyhteistyö on edennyt jouhevasti.

– Alueet ovat erityyppisiä, ja etenkin Uudenmaan ja Helsingin seudulla mittakaava esimerkiksi elinkeinotoiminnassa on erilainen muihin liittoihin verrattuna. Mutta on hyväksytty, että suunnitelmat ovat alueidensa näköisiä.

Suomenlahden suunnitelmassa tarkastellaan erityisesti satamia ja niiden kautta kulkevaa liikennettä, matkailun ja virkistyksen keskeisiä alueita ja yhteyksiä sekä kulttuuriperintökohteita ja merkittäviä vedenalaisia luontoarvoja.

Silvennoisen mukaan merialueen suunnittelutyöstä voi jatkossa olla hyötyä myös aluekehittämisen ja esimerkiksi kaavoituksen saralla.

– Tämä nostaa keskusteluun päällekkäin aiheita, joita ei aiemmin ole niinkään tarkasteltu yhdessä. Kun suunnitelma saadaan valmiiksi, sitä voidaan varmasti jalkauttaa vielä kattavammin.

Karttaluonnos sekä keskeiset valmisteluaineistot ovat avoimesti nähtävillä 17.6. saakka merialuesuunnitelman nettisivulla. Keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä pyydetään viralliset lausunnot.

Anni Lindgren
anni.lindgren@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*