Itäisen Uudenmaan kuntajohtajat muistuttavat, että idän raideyhteyttä tulee edistää tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. (Kuva: Ville Miettinen)

Itäisen Uudenmaan kuntajohtajat esittävät yhteisessä kannanotossaan, että alueen ratayhteys on turvattava jatkamalla Lentorataa Porvoon suuntaan. Seudulle ei tällä hetkellä ole raideyhteyttä. Itäisen Uudenmaan kuntajohtajat ovat vaatineet ratayhteyttä aiemminkin.

– Nyt on kaikkein tärkeintä varmistaa Lentoradan toteutuminen ja sen jatkuminen itäisen Uudenmaan suuntaan. Tämä on edellytys molemmille Porvoosta itään suuntautuville ratavaihtoehdoille, toteaa kuntajohtajakokouksen puheenjohtaja, Myrskylän kunnanjohtaja Sam Vuorinen sanoo tiedotteessa.

Lentorata on Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle suunniteltu uusi kaksiraiteinen tunnelirata. Vaihtoehtona sille on tutkittu kahden uuden raiteen rakentamista Pasilan ja Keravan välille pääradan nykyisten raiteiden viereen.

Vuorisen mukaan Lentoradan jatkaminen Porvoon suuntaan on itäisen Uudenmaan kuntien tärkein edunvalvontakysymys tässä suunnitteluvaiheessa.

Valtio ja kunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista. Molemmille hankkeille haetaan EU:n CEF-rahoitustukea.

Porvoosta itään?

Liikenne- ja viestintäministeriössä on lisäksi käynnissä selvitys ja vertailu itäisen nopean yhteyden linjauksesta.

Selvityksessä vertaillaan, mitä kautta rata tulisi rakentaa ja päätöksiä odotetaan keväällä. Vaihtoehdoista Itäinen rantarata kulkee Helsingistä itään reittiä lentoasema–Porvoo–Loviisa–Kotka/Hamina–Luumäki/Vaalimaa. Toinen vaihtoehto on Itärata, jossa idän suuntaista rataa kehitettäisiin Porvoosta eteenpäin Kouvolan kautta.

Kunnissa odotetaan ministeriön selvitystä, jonka on arvioitu valmistuvan tänä keväänä. Kuntajohtajat muistuttavat, ettei itäisen Uudenmaan raideyhteystarpeiden huomiointi saa kuitenkaan rajoittua pelkkään selvitykseen, vaan idän raideyhteyttä tulee edistää tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.

Kotkalainen kuntaministeri Sirpa Paatero, sd., on ilmaissut olevansa itäisen rantaradan kannalla.

– Olennaista on ottaa huomioon vienti, elinkeinopolitiikka, matkailu, ilmasto sekä henkilö- ja työpaikkaliikenne. Linjauspäätökselle tulee olla vahvat ja tutkitut perusteet, Paatero sanoi tällä viikolla itäisen rantaradan kaupunkien ja toimijoiden pitämässä tilaisuudessa Helsingissä.

Samassa tilaisuudessa puhunut raaseporilainen pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist, r., totesi, että itärata olisi järkevä aloittaa paikkakunnista, missä ei vielä ole rautatieyhteyksiä.

– Kun yhä useampi voi matkustaa junalla, yhä useamman yrityksen kilpailukyky paranee. Itäinen rantarata on uutena ratayhteytenä myös ilmaston kannalta paras,  Blomqvist sanoi.

Kouvolan kehitysjohtaja Petteri Portaankorva totesi keskiviikkona Kouvolan kaupunginhallituksen iltakoulussa pitämässään puheenvuorossa, että junaliikenne itäiseen Suomeen on kasvanut ennusteita nopeammin.

– Itärata on taloudellisesti kustannustehokkain linjaus Itä-Suomeen, Portaankorva muistutti.

Itärata-ratkaisussa raideyhteys Kotkaan kulkisi siis Kouvolan kautta, kuten nytkin.

Itäistä rantarata ajavassa Kotkassa nähdäänkin olennaisena juuri se, että rannikkovyöyhkkeeltä puuttuu ratayhteys. Tällä vyöhykkeellä sijaitsevat Kotkan mukaan Suomen merkittävimmät liikenteen nykyiset ja nousevat solmukohdat: Helsingin, Porvoon, Loviisan ja Hamina-Kotkan satamat, sekä Helsinki-Vantaan lentoasema ja Pyhtään lentokenttä, joka Kotkassa nähdään ratkaisuna Helsingin Malmin lentokentän toimintojen korvaamiseksi.

Lisää aiheesta: Pentti Murolen blogi Kuntatekniikassa (15.1.2018): Lentorata nousukiidossa

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *