Enontekiö houkuttelee matkailijoita muun muassa valokuvakilpailulla. Maisemakuvien kohteena on ollut Pöyrisjärven erämaa. (Kuva: Nilla-Máhtte Magga)

Kestävää matkailua varten tarvitaan kaavoitusta ja sääntelyä. Kun ne hoidetaan kunnolla, Suomi voi säilyttää matkailuvalttinaan puhtaan luonnon, korostaa tuore selvitys. Se nostaa esiin myös virtuaalimatkailun.

Kestävän matkailun kehittämisessä olisi keskityttävä nyt kolmeen eri asiaan: Ensinnäkin maankäytön suunnittelulla olisi varattava matkailua varten resurssit – siis esimerkiksi kestävät luontokohteet on rajattava selkeästi rakennetusta ympäristöstä. Puhdas luonto on yhä isompi matkailuvaltti tulevaisuudessa.

Toiseksi matkailuala tarvitsee sisäistä kehittymistä, yhteisen tilannekuvan. Sitä tarvitaan, jotta ala voi tehdä aloitteita ja nostaa huolenaiheita yleiseen keskusteluun. Dataa on kyettävä yhdistämään tilannekuvaa varten.

Lisäksi tarvitaan yhteinen foorumi, jossa myös päättäjät ja vaikkapa isot hotelliketjut ovat mukana. Foorumissa luodaan yhteistä ymmärrystä kestävästä ympäristöstä ja kulttuurista.

Näin summaa professori Kari Hyytinen Helsingin yliopistosta tuoretta tutkimusta kestävästä matkailusta. Tutkimus keskittyi pääkaupunkiseutuun, mutta sen päätelmiä voi Hyytisen mielestä laajentaa koskemaan myös laajemmin Suomea.

Tutkimukseen koottiin yrittäjien, virkamiesten ja tutkijoiden näkemyksiä kestävästä matkailusta ja sen edellytyksistä.

Virtuaalimatkailu nousee

Suomessa tiedetään jo hyvin, että niin ikävä uhka kuin ilmastonmuutos on, se on täällä myös mahdollisuus. Myös globaali turvallisuustilanne voisi tuoda Suomeen matkailijoita turvallisen imagon vuoksi.

Suunnittelupäällikkö Kaarina Rautio Uudenmaanliitosta näkee turvallisuudessa myös uhan, sillä Itämeren turvallisuustilanne on jännitteinen eikä ole mennyt hyvään suuntaan.

– Toisaalta se voi olla Pohjanlahden etu ja kääntää turismia sinne suunnalle.

Itämeri on maailman saastunein meri, eikä sen puhdistus etene niin ripeästi kuin pitäisi.

Tutkimus otti mukaan virtuaalimatkailun mahdollisuudet, joita Raution mielestä ei kannata vähätellä.

– Tunnemme jo lentohäpeää. Tuleekohan seuravaksi laivahäpeä? Onneksi hiilipäästöjen vähentämiseksi tehdään paljon työtä.

Lentoliikenteen sijaan raideliikenne voi lähteä uuteen vauhtiin. Rautio seuraa nyt, saadaanko Tallinnan ja Varsovan välille tehokas yhteys sekä kuinka etenee ehkä utopistiselta kuulostava tunnelihanke Helsingin ja Tallinnan välillä.

Ei unohdeta asukkaita

Hyytiäisen esittelemät toimenpide-ehdotukset kuuluvat Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan BlueAdapt-tutkimushankkeeseen ja sen skenaariotyöpajoihin.

Neuvostossa ovat mukana Helsingin yliopiston lisäksi SYKE, Lapin yliopisto, Demos Helsinki, Ilmatieteen laitos ja Itä-Suomen yliopisto.

Hyytiäinen huomauttaa, että kestävässä matkailussa on hiilijalanjäljen lisäksi otettava huomioon paljon muutakin, kuten monimuotoisuus sekä sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset.

Tutkimuksen tulokset esiteltiin maanantaina. Keskustelussa sen yhteydessä muistutettiin myös, että kestävää matkailua kehitettäessä on otettava huomioon myös paikallinen väestö.

Matkailualalla nähdään, että vierailijoita kiinnostaa, mitä paikalliset ihmiset tekevät ja missä he viettävät vapaa-aikaansa.

Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*