Kuva: Ville Miettinen

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on julkaissut talousarvioehdotuksensa vuodella 2020. Vapaavuoren ehdotuksessa varaudutaan Helsingin kasvun jatkumiseen ja keskitytään kestävään kasvuun.

Ylläpitääkseen jatkuvaa kasvua Helsinki investoi kaupunkirakenteen kehittämiseen. Ensi vuonna Helsingin investointitaso nousee kaupungin historian aikana ensimmäisen kerran yli miljardiin euroon. Vuoteen 2019 verrattuna investointimenojen kasvu on reilut 31 prosenttia.

Investointitaso mitoitetaan siten, että lainakanta asukasta kohden ei kasva.  Arvio vuoden 2020 lopun lainakannasta on 1 010 miljoonaa euroa eli 1 530 euroa asukasta kohti.

Vuoden 2020 talousarvion ulkoiset toimintamenot ovat lähes 4,6 miljardia euroa. Talousarvioehdotuksessa kasvuprosentit toimialoittain vaihtelevat kaupungin kokonaismenojen salliman 3,03 prosentin puitteissa.

Vuoden 2020 talousarvion kokonaismenotaso on noin 122 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta korkeampi. Toimintamenojen kasvu vuodesta 2019 vuoteen 2020 on noin kolme prosenttia.

Talousarvioehdotusta käsitellään Helsingin kaupunginhallituksessa 7. ja 28. lokakuuta ja kaupunginvaltuustossa 13. ja 27. marraskuuta. Valtuusto hyväksyy vuoden 2020 talousarvion 27. marraskuuta.

Investoinneissa huomioidaan kasvava väestö

Kaupungin menoja kasvatetaan maltillisesti erityisesti niissä palveluissa, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia. Ennusteen mukaan väestönkasvu on voimakkainta ikääntyvien väestöryhmissä, ja tämä on huomioitu kohdentamalla panostuksia sosiaali- ja terveystoimialan talousarvioehdotukseen.

Terveysasemien tarve saada osaavaa henkilökuntaa huomioidaan tulevana vuonna palkkakehityssuunitelmassa. Terveyskeskuslääkäreiden, terveyden- ja sairaanhoitajien sekä perus- ja lähihoitajien palkkoja kehitetään.

Sote-menoja nostaa myös se, että toimintatapoja uudistava ja potilasturvallisuutta parantava uusi potilastietojärjestelmä Apotti otetaan käyttöön tulevana vuonna.

Investointiohjelma painottuu rakennetun omaisuuden kunnossapitoon, asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseen ja elinkeinoelämän edellyttämiin investointeihin sekä palveluverkon kehittämiseen. Korjausrakentamisessa näkyy erityisesti koulujen ja päiväkotien turvallisuuden ja terveellisyyden varmistaminen.

Tarkoituksena on puuttua esimerkiksi sisäilmaongelmiin. Tämän työn tueksi Helsinki tekee paraikaa kiinteistöstrategiaa, jonka tavoitteena on laatia kokonaisvaltainen yhteinen näkemys siitä, mihin kaupunki pyrkii kiinteistöjen omistamisella ja kiinteistöhoidollaan.

‒ Korjausrakentamisen ja investointien lisäksi sisäilmahaasteiden voittaminen edellyttää koko kiinteistönhoidon uudenlaista ajattelutapaa entistä kokonaisvaltaisemmalla otteella. Kaupungin tilaprosessien kuntoon laittaminen on kaupungin keskeisiä prioriteetteja, Vapaavuori sanoo.

Kaupungin kasvu näkyy myös asuntojen tarpeen lisääntymisessä. Kaupunki on pyrkinyt vastaamaan nousevaan asuntojen kysyntään lisäämällä rakentamista. Vuonna 2018 Helsinkiin valmistui 4 843 asuntoa, ja 2019 valmistuvien asuntojen määrän arvioidaan olevan jo 6 500. Vuonna 2020 Helsinkiin arvioidaan valmistuvan 6 800 asuntoa ja 2021 jo 7 000 uutta asuntoa. Painopiste asuntorakentamisessa on Kalasataman ja Länsisataman alueilla.

Helsinki korostaa toiminnassaan ympäristöystävällisiä arvoja. Uudisrakentamisessa kaupunki yrittää etsiä ekologisia ratkaisuja esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutta parantamalla. Vuonna 2020 Helsinki toteuttaa kansainvälisen Helsinki Energy Challengen hiilen polton korvaavien lämmitysratkaisujen löytämiseksi mahdollisimman vähällä biomassan käytöllä.

Joukkoliikennettä kehitetään investoimalla HKL-liikelaitokselle 217 miljoonaa euroa. Tästä suurin yksittäinen hanke on Raide-Jokerin infran rakentaminen ja suunnittelu.

Helsingin maksama verotulotasaus nousussa

Helsinkiläisten kunnallisveroprosentti pysyy 18 prosentissa. Tästä huolimatta verotuottoja ennustetaan kertyvän tulevana vuonna 2,74 miljardia euroa, mikä on 5,4 prosenttia kuluvan vuoden ennustetta enemmän.

Verotulojen kasvuprosentti vuonna 2020 antaa verokertymästä kuitenkin todellisuutta myönteisemmän kuvan esimerkiksi verohallinnon verokorttiuudistuksen vuoksi. Veropohjan todellista kasvua kuvaa paremmin, että kunnallisveron kasvuksi vuodesta 2018 vuoteen 2020 ennakoidaan yhteensä 6,2 prosenttia.

Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 600 miljoonaa euroa, eli 1,7 prosenttia vuoden 2019 ennustetta enemmän. Kiinteistöverotulon tuotoksi on arvioitu 283 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroprosentit ehdotetaan pidettäväksi vuoden 2019 tasolla.

Peruspalveluiden valtionosuudet kasvavat 280 miljoonan euron tasoon vuonna 2020. Valtionosuuden noin 80 miljoonan euron kasvusta merkittävä osa kompensoi joko verotulojen vähennystä tai jo toteutunutta valtionosuusperusteisten kustannusten kasvua.

Helsingin valtionosuuksiin sisältyvä verotulopohjan erojen tasaus on ennakkolaskelmien mukaan ‒376 miljoonaa euroa vuonna 2020. Helsingin maksaman verotulotasauksen kasvu on ollut viime vuosina hyvin voimakasta, sillä vuonna 2017 Helsinki maksoi tasausta –289 miljoonaa euroa.

Vapaavuoren mukaan verotulotasausten kasvu kertoo siitä, että vetovoimainen ja menestyvä pääkaupunki hyödyttää koko Suomea. Siksi myös pääkaupungin investoinnit kestävään kasvuun ovat eduksi koko maalle.

‒ Helsingin vastuu koko Suomesta kasvaa ja toivon sen lisäävän ymmärrystä siitä, että pääkaupungin mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ovat koko Suomen etu, Vapaavuori sanoo.

Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*