HSY:n ilmanlaadun mittausasema pientaloalueella Itä-Hakkilassa, jossa mitattiin ilmanlaatua vuonna 2018.

HSY:n mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli melko hyvä vuonna 2018. Ilmanlaatu oli kuitenkin edellisvuotta huonompi. Tämä johtui erityisesti sääolosuhteista, jolloin saasteet eivät päässeet sekoittumaan ilmassa.

Vuonna 2018 hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja otsonin pitoisuudet olivat kaikilla Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmanlaadun mittausasemilla edellisvuotta korkeammat. Myös typpidioksidin pitoisuudet olivat useimmilla mittausasemilla edellisvuotta korkeammat.

– Viime vuonna oli ilmansaasteiden sekoittumisen kannalta epäedullisia säätilanteita enemmän kuin edellisvuonna. Tämä tarkoittaa keväällä aurinkoisia ja kuivia päiviä tai talvella kylmiä ja tuulettomia aamuja. Pääkaupunkiseudulle kulkeutui myös jonkin verran ilmansaasteita Suomen rajojen ulkopuolelta. Tämän vuoksi ilmansaasteiden vuosipitoisuudet olivat vuonna 2018 korkeammat kuin edellisvuonna, kuvailee ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen HSY:stä.

Typpioksidin pitoisuudet koholla vilkkaasti liikennöidyillä alueilla Helsingissä

Vuonna 2018 merkittävimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla olivat katupöly, pakokaasut, puunpoltto sekä keskitetty energiantuotanto. Pölyisiä päiviä esiintyi vilkkaasti liikennöidyillä alueilla 10–22 päivänä, jolloin ylittyivät sekä WHO:n ohjearvo ja EU:n raja-arvotaso (50 µg/m3). Varsinainen EU:n raja-arvo kuitenkin ylittyisi vasta, jos pölyisiä päiviä kertyisi yli 35 vuodessa.

– Liikenteestä peräisin olevan typpidioksidin raja-arvon arvioidaan edelleen ylittyvän Helsingissä yhteensä noin 2,3 kilometrin matkalla vilkkaasti liikennöidyillä katualueilla. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi osa Mäkelänkadusta, Sörnäisten rantatiestä ja Mannerheimintiestä, Myllynen kertoo.

Typpidioksidin vuosiraja-arvo ei ylittynyt vuonna 2018 millään mittausasemalla. Suuntaa-antavien passiivikeräinmittausten mukaan raja-arvo kuitenkin edelleen ylittyi vilkasliikenteisissä katukuiluissa Pohjoisesplanadilla ja Töölöntullissa.

Roskien ja kostean puun poltosta syntyy runsaasti terveydelle haitallisia päästöjä

– Huonosta puunpoltosta, kuten roskien ja kostean puun poltosta, syntyy muun muassa syöpäriskiä lisääviä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä kuten bentso(a)pyreeniä, Myllynen sanoo.

Bentso(a)pyreenin vuosipitoisuudet pysyivät vuonna 2018 tavoitearvon alapuolella. Korkeimmat vuosikeskiarvot mitattiin Vantaan pientaloalueiden mittauksissa Hiekkaharjussa ja Itä-Hakkilassa, jossa pitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet edellisistä vuoden 2008 mittauksista. Puunpolton päästöjä voi vähentää helposti polttamalla vain kuivaa puuta eikä lainkaan roskia tai kosteaa puuta.

(Lähde: HSY)

 

Markku Vento
markku.vento@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*