Kiertotalouden tiekartta 2.0. julkaistiin tänään. Kuva Riihimäen muovijalostustehtaalta, jossa käytetty muovi lajitellaan uusiokäyttöä varten. (Kuva: Markku Vento)

Sitra julkaisi tänään kiertotalouden uuden tiekartan. Suomen Kiertotalouden Tiekartta 2.0 -nimellä kulkeva tavoiteohjelma on päivitys vuoden 2016 tiekartalle, mutta myös iso harppaus eteenpäin.

Vuoden 2016 tiekartta oli ensimmäinen kansallinen ohjelma maailmassa, mutta mm. hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n hätkähdyttävä raportti esitteli ilmastonmuutoksen koventuneet haasteet. Euroopan maista mm. Ranska ja Tanska ehtivät esittää omat ohjelmansa jo viime vuoden puolella, joten Suomelle tuli kiire päivittää oma tiekarttansa.

-Suomi tarvitsee pikaisesti talouteen sellaisen kriittisen siirron, joka vie kohti tehokkaampaa ja fiksumpaa taloutta. Siten voimme turvata yhteiskuntamme hyvinvoinnin rahoituksen tulevaisuudessa. Kiertotalouden tulisi näkyä tulevan hallituksen ohjelmassa keskeisenä teemana, sanoo Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar.

Yksi Sitran tavoitteista on tukea Suomen kiertotalousosaamisen ja -teknologian nousua maailman kärkeen, jotta ilmastonmuutoksen torjuminen muuttuisi uudeksi ”Nokia-klusteriksi”.

-Kiertotalous voi hyvin olla yritysten kannalta vientivetoista. Kun siitä tulee hyvää liiketoimintaa, kaikki hyötyvät, Pantsar hahmottelee.

Neljä keskeistä tavoitetta

Sitra kutsuu tiekarttaansa Kriittiseksi Siirroksi. Valtiohallinnolta, kunnilta, yrityksiltä ja kansalaisilta tarvitaan kriittistä siirtoa kiertotalouden hyväksi. Tiekartta 2.0:ssa on neljä strategista tavoitetta:

1) Kilpailukyvyn ja elinvoiman perustan uudistaminen niin, että kiertotalouden ratkaisut nostetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvustrategian keskiöön.

2) Suomi siirtyy vähähiiliseen energiaan ja nostaa kunnianhimon tasoa ilmasto- ja energiapolitiikassa.

3) Luonnonvaroihin suhtaudutaan niukkuutena, koska päästäksemme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin suomalainen kulutus ja tuotanto eivät voi enää perustua luonnonvarojen rajattomaan käyttöön. Sitran ja European Climate Foundationin kesäkuussa 2018 julkaisema selvitys osoitti, että vähähiilisen energian lisäksi tarvitsemme keskeisten materiaalien kiertotalouden Pariisin tavoitteiden täyttämiseksi.

4) Arjen päätöksistä tulee käyttövoima muutokselle. Hiilijalanjälkemme puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2010 tasosta vaatii meiltä uudenlaista suhtautumista omistamiseen, niin kulttuurisesti, verotuksellisesti kuin tulonjaonkin kannalta.

Suomen kiertotalouden kansallisen tiekartan päivitys tarjoaa mahdollisuuden suomalaisille toimijoille kestävän talouden peliin, takaamaan niin hyvää elämää, ympäristön puhtautta kuin kilpailukykyäkin.

-Siirtyminen öljyn jälkeiseen aikakauteen ei ole helppoa, mutta nykyinen lineaarinen talousmalli on epäonnistunut niin yhteiskunnan kuin ympäristön näkökulmasta. Hyvinvointimme ei saa olla riippuvainen luonnonvarojen ylikulutuksesta, sanoo Kiertotalous -avainalueen projektijohtaja Kari Herlevi.

Tänään avautuneelle Sitran verkkosivulla osoitteessa www.sitra.fi/kiertotaloudentiekartta löytyy laaja ja jatkuvasti päivittyvä sivusto, jossa löytyy haasteita ja kannustuksia niin julkiselle kuin yksityisellekin puolelle yksittäisiä kansalaisia unohtamatta.

Vuoden kiertotalouskunta valitaan

Kuntapuolella päästään tulevana toukokuuna kilpailemaan Vuoden kiertotalouskunnan tittelistä. Kilpailun järjestävät Kuntaliitto ja SYKE yhdessä.

Sitran johdolla vuonna 2016 laadittiin Suomen kansallinen kiertotalouden tiekartta, ensimmäisenä maailmassa. Kuten siinäkin, nyt julkaistussa päivityksessä on kuvaukset niistä kiertotalouden keskeisistä toimenpiteistä, joiden edistämiseen suomalaiset toimijat ovat jo sitoutuneet.

Toimenpiteitä on niin valtionhallinnossa, kunnissa ja kaupungeissa, yrityselämässä kuin suomalaisten arjessakin. Uusia toimenpiteitä on vajaat kolmekymmentä. Lisäksi tiekartta esittelee tarvittavia, toistaiseksi puuttuvia toimenpiteitä.

-Erilaiset kampanjat ovat jo nyt tuottaneet hienoa satoa. Esimerkiksi Sitran sivuilta löytyvä elämäntapatesti on tehty jo yli 600 000 kertaa, viestinnän asiantuntija Samuli Laita Sitralta kertoo.

Tiekartan päivityksen perusta on aiempaan tapaan tehty yhteistyössä lukuisten, yhteiskunnan eri sektoreita edustavien tahojen kanssa. Lisäksi tiekartan luonnos on ollut kommentoitavana Otakantaa.fi-palvelussa syksyllä 2018. Tavoitteiden työstämiseen on osallistunut myös Sitran kokoama kiertotalouden ohjausryhmä, jonka puheenjohtajia ovat ministeri Kimmo Tiilikainen sekä hallitusammattilainen Kirsi Sormunen.

Tänä kesänä jälleen maailman kiertotalousfoorumi Helsingissä

Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita.

Sitran kansallinen sekä kansainvälinen työ sai tunnustusta alkuvuonna 2018, kun Sitra palkittiin maailman parhaana kiertotalouden julkisena toimijana Maailman talousfoorumissa Davosissa. Suomen ja Sitran työlle kansainvälisen kiertotalouden edistämiseksi on vankka tuki: Sitran teettämän tuoreen gallupin mukaan 83 prosenttia suomalaisista on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että Suomen pitäisi toimia kiertotalouden edistämiseksi, vaikka muut maat eivät niin toimisi.

Sitra on edistänyt kiertotalouden juurtumista käytäntöön kymmenissä rahoittamissaan hankkeissa. Muun muassa suomalainen koulutusjärjestelmä on ottamassa käyttöön opetuksessa kiertotalouden näkökulmat ja Kemi-Tornion kiertotalouden osaamiskeskus levittää raskaan teollisuuden kiertotalouden toimintatapaa koko maahan. Sitra on myös ollut mukana kokeilemassa liikkumisen uusia alueellisia palveluja ja alueellisten, kestävien ruokajärjestelmien syntyä Suomeen.

Tulevana kesänä Helsingissä järjestetään jälleen World Circular Economy Forum. Ensimmäinen foorumi pidettiin kaksi vuotta sitten Helsingissä ja se sai suuren suosion, kun 1600 osallistujaa lähes sadasta maasta kokoontui Finlandia-talolle. Viime vuonna tapahtuma pidettiin Yokohamassa Japanissa ja ensi vuodeksi se on kaavailtu Kanadaan.

Markku Vento
markku.vento@kuntatekniikka.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*