Kulkukauppa palkitsee pian ympäristöystävällisestä liikkumisesta Lahdessa. Kaupunkilaisten liikkumisesta kerättävän datan toivotaan auttavan kestävän liikkumisen kehittämisessä. Kuvassa Lahden Aleksanterinkatu, jonka kevyen liikenteen väyliä levennettiin vastikään. (Kuva: Ville Miettinen)

Lahti alkaa ensimmäisenä maailmassa kokeilla asukkaiden henkilökohtaista päästökauppaa.

Kaupunki kehittää parhaillaan asukkaiden liikkumista ja liikkumisen päästöjä mittaavaa Kulkukauppa-sovellusta. Vielä sovellus ei osaa aina tunnistaa, onko käyttäjä pyörän vai bussin kyydissä, mutta syksyyn 2019 mennessä Kulkukauppa on valmis.

Silloin se osaa laskea käyttäjälle henkilökohtaisen päästöbudjetin, seurata tämän liikkumista, tunnistaa eri liikennevälineet ja laskea niiden synnyttämät päästöt.

Henkilökohtaisen päästörajansa alittamalla kaupunkilaiset voivat tienata etuja, esimerkiksi alennuksia projektin kanssa yhteistyötä tekeviltä yrityksiltä tai kaupungin palveluilta. Onpa kaupunginjohtaja Pekka Timonen väläyttänyt, että pyöräilemällä voisi tienata oluttuopinkin.

Kulkukauppaa kehittävän CitiCAP-hankkeen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä, koota ja avata digitaalista tietoa liikkumisesta ja kehittää uusia liikennepalveluja kaupunkilaisille.Lahden tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2040.

Kaupunki on kehittänyt liikennettään kunniahimoisesti ja saanut CitiCAP-hankkeelle EU:lta 4,7 miljoonan euron rahoituksen.

– Tämä on hieno mahdollisuus saada kaupunkilaiset ja yritykset mukaan ilmastonmuutoksen hillintään, tehdä tästä koko kaupungin juttu, CitiCAP-hankkeen projektipäällikkö Anna Huttunen sanoo.

Ensimmäinen käytännön kokeilu

Henkilökohtaisten päästökaupan mahdollisuuksia on tutkittu Iso-Britanniassa ja Australiassa, mutta käytännön kokeiluja ei tiettävästi ole aiemmin tehty.

Teoreettiset tutkimukset ovat keskittyneet kotitalouksien aiheuttamiin ilmastopäästöihin. Niiden mittaaminen käytännössä on kuitenkin edelleen hankalaa.

Lahden liikennepäästöihin keskittyvässä kokeilussa Kulkukauppa-sovellus laskee päästöt muun muassa käyttäjän kulkeman matkan, eri liikkumismuotojen keskimääräisten päästöjen ja joukkoliikenteen käyttöasteen perusteella.

– Se on uutta, että käyttäjän ei tarvitse itse kirjata kilometreja. Sovelluksessa on liikkumisen tunnistavia antureita, se perustuu kiihtyvyyteen ja ties mihin.

Kaupunki tuottaa itse jo valmiiksi paljon tietoa asukkaiden liikkumisesta.

Liikennevalojen keräämää tietoa, jalankulun ja pyöräilyn laskuritietoa ja reaaliaikaista joukkoliikenteen matkustajatietoa on kuitenkin vaikea hyödyntää liikkumisen kehittämisessä, sillä tiedot ovat hajallaan eri paikoissa. Kulkukauppa-sovellus aikoo kerätä alustalleen myös nämä tiedot.

Teoriassa liikennevalodatan perusteella voitaisiin määritellä käyttäjien päästöoikeuksille eri hintoja sen perusteella, liikkuuko käyttäjä esimerkiksi ruuhka-aikaan.

– Ajatuksena on, että ajan kanssa kun päästöt alkavat vähentyä, päästöoikeuden määrää vähennetään. Käyttäjät saavat joka viikko uuden, entistä pienemmän tavoitteen, Huttunen sanoo.

CitiCAP-hankkeessa tehtyjen laskelmien mukaan yksittäinen Kulkukauppa-sovelluksen käyttäjä voi vähentää liikkumisensa aiheuttamia liikennepäästöjä jopa 25 prosenttia.

Dataa kaupungin kehitystyöhön

Huttusen mukaan kaupunkilaisten liikkumisesta kerätty data antaa isoja mahdollisuuksia esimerkiksi tulevan yhdyskuntarakenteen ja kestävän liikkumisen kehittämiseen.

Projektissa ovat Lahden kaupungin lisäksi mukana Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden ammattikorkeakoulu, Lahden seudun kehitys LADEC sekä neljä liikkumisen parissa työskentelevää yritystä. Sovelluksen keräämän datan omistaa kaupunki.

– Datan kanssa on vielä avoimia kysymyksiä. Siitä voi tehdä raportteja, esimerkiksi missä päin kaupunkia on paljon pyöräilyliikennettä, Huttunen sanoo.

– On sellaisia kysymyksiä että pystymmekö tarjoamaan esimerkiksi  yhteistyökumppaneille tietynlaisia raportteja siitä, millaista liikennöintiä heidän alueellaan on.

Muut kaupungit mukaan

Kulkukauppa-sovelluksen testaus alkaa huhtikuussa 2019. Sen jälkeen, kun se tulee virallisesti kaupunkilaisten käyttöön syyskuussa, tavoitteena on saada mukaan ainakin 1 300 käyttäjää.

Tavoitteena on saada muutkin kaupungit mukaan. Aluksi tavoite on kolme suomalaista tai ulkomaista seuraajakaupunkia.

Huttusen mukaan henkilökohtaista päästökauppaa voisi soveltaa paljon muussakin kuin liikkumisessa.

– Olemme keskustelleet paljon siitä, miten sovellusta voitaisiin skaalata. Näkisin, että mittausmalleja voisi viedä myös esimerkiksi asumisen puolelle.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *