Järvenpää kehitti Jampan asuinaluetta yhdessä asukkaiden kanssa. Kokemuksia esiteltiin WHO:n konferenssissa. (Kuva: Seppo Haavisto)

Hyvää elämää Jampassa -projekti toteutettiin Järvenpäässä vuonna 2017 kaupungin, asukkaiden, järjestöjen, yhdistysten ja seurakunnan yhteistyönä. Jampan kaupunginosan erityispiirteet tunnistettiin suhteessa muuhun Järvenpäähän ja Jampan mainetta kehittyvänä asuinalueena haluttiin parantaa.

Hankkeen tavoitteena oli tuoda kaupungille lisää työkaluja tavoitteelliseen yhteistyöhön asukkaiden kanssa. Kaupungin yhteistyökumppanina hankkeessa oli Demos Helsinki.

– Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijat haastattelivat asukkaita, mistä saimme syvällisempää tietoa jamppalaisten ajatuksista ja elämästä. Jamppa-kävelyillä tarkastelimme yhdessä asukkaiden ja kumppaneidemme kanssa Jampan ympäristöä palveluineen, sanoo Järvenpään kaupungin vs. palvelualuejohtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä.

-Asukastyöpajoissa jamppalaisilla oli mahdollisuus ideoida alueensa hyvinvointia. Ideoita syntyikin, kuten mm. osallistavaa budjetointia, start up -yrityksiä, pop up -kauppoja. Olimme kuulleet muiden kuntien hyvistä kokemuksista kuntalaisia osallistavasta alueyhteistyöstä, mikä osaltaan innoitti meitä tähän projektiin, Kariniemi-Örmälä kertoo.

Jamppa-projektin myötä Järvenpään kaupunki laati ”Asukaslähtöisen kehittämisen manuaalin”, jossa kuvataan konkreettisia keinoja asukkaiden osallistamiseksi oman asuinalueensa kehittämiseen.

– Asukkaat pääsivät kehittämään omaa kaupunginosaansa ja me kaupungin virkamiehet opimme samalla yhdessä toimimisesta kuntalaisten kanssa. Asioita voidaan kehittää myös pienin muutoksin. Aina ei välttämättä tarvita isoa hanketta isoin määrärahoin. Kuntalaisille tulee antaa aito osallisuuden kokemus ja kaupungin tehtävä on mahdollistaa se, korostaa osallisuuden merkitystä hankkeessa mukana ollut erikoissuunnittelija Tero Seitsonen.

Projektia esiteltiin WHO:n konferenssissa

Järvenpään kaupunki osallistui WHO:n European Healthy Cities -verkoston konferenssiin lokakuussa Belfastissa. Seminaariin osallistui yli 500 osallistujaa yli 60 maasta. Järvenpään edustajat kertoivat konferenssissa hyvistä kokemuksistaan asukaslähtöisessä ja kuntalaisia osallistavassa projektissaan.

– Saimme seminaarissa positiivista palautetta siitä, että suunnittelun lisäksi olemme ryhtyneet toimeen ja tehneet oikeasti asioita asukkaiden kanssa. Osallisuuden vahvistaminen, yksinäisyyden torjuminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy ovat globaaleja aiheita, joiden parissa työskennellään maassa kuin maassa. ”Terve kaupunki” ei synny yksin tekemällä, vaan siihen tarvitaan yhteisön voimaa, korostaa erityisasiantuntija Tanja Hiilinen-Häsä.

Seminaarin lentävän lauseen ”leaving no one behind” (suom. ketään ei jätetä) mukaisesti hyvinvoivaa kaupunkia tulee kehittää tasapuolisesti eri alueet huomioiden. Lisäksi rohkeaa kokeilukulttuuria ei voi liikaa korostaa.

– Osallisuustyö on aivan jotakin toisenlaista tekemistä, johon nyt ollaan totuttu. Meidän tulee luopua vanhoista malleista ja ottaa rohkeasti käyttöön uusia toimintatapoja kuntalaisten osallistamiseen. Jos joku työkalu ei toimi, otetaan toinen työkalu käyttöön. Muun muassa osallistavaa budjetointia meidän tulee kokeilla laajemmin, Seitsonen sanoo.

(Lähde: Järvenpään kaupunki)

 

Markku Vento
markku.vento@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*