Hinku-kuntien kasvihuonekaasupäästöt nousivat hieman vuonna 2016, mutta pidemmän ajan trendi on laskeva.

Kunnianhimoisia päästövähennyksiä tavoittelevien Hinku-kuntien kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vuodesta 2015 vuoteen 2016 kaksi prosenttia. Suomen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vastaavana aikana 6 prosenttia. Vuonna 2016 Hinku-kuntien päästöt olivat hiilidioksidiksiekvivalenttina laskettuna 5 040 tuhatta tonnia. Asukasta kohden päästöt olivat 6,9 tonnia.

Vuodesta 2007 vuoteen 2016 Hinku-kuntien päästövähennys on keskimäärin 26 prosenttia. Eniten päästöjä vähentäneet Hinku-kunnat ovat Iin kunta (-52 %), Rauma (-39 %), Kitee (-35 %), Pori (-32 %) ja Rautjärvi (-32 %).

Syynä vuoden 2016 takapakkiin ovat liikenteen ja rakennusten lämmityksen päästöjen kasvu.

-Tieliikenteen päästöt kasvoivat 13 prosenttia, öljylämmitys 11 prosenttia ja kaukolämpö 8 prosenttia. Tieliikenteen päästöjä kasvatti erityisesti liikennepolttoaineiden bio-osuuden pieneneminen, mikä vaikutti koko Suomen liikenteen päästöjen kasvuun. Vuosi 2016 oli edellisvuotta kylmempi, mikä puolestaan selittää lämmityspäästöjen kasvua. Teollisuuden ja sähkönkulutuksen päästöt olivat vuonna 2016 pienemmät kuin vuotta aiemmin, Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo sanoo.

Fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta tuntuvat päästövähennykset

Vuonna 2016 päästöt vähenivät kuudessa ja kasvoivat 33:ssa Hinku-kunnassa.

Uudessakaupungissa päästöt vähenivät peräti 12 prosenttia, kun kaukolämmön tuotannossa raskasta polttoöljyä korvattiin biopolttoaineilla. Myös Eurassa ja Raumalla saavutettiin tuntuvat päästövähennykset, 11 ja 8 prosenttia, teollisuuden polttoöljyn käytön vähenemisen takia.

Pori vähensi päästöjään 2 prosenttia, syynä sähkönkulutuksen huomattava pieneneminen palvelusektorilla. Inkoossa teollisuuden ja työkoneiden päästövähennykset kompensoivat nousua muilla sektoreilla ja kokonaispäästöt vähenivät prosentin.

Eniten päästöt kasvoivat vuonna 2016 Maskussa (+21 %), missä liikennemäärät kasvoivat huomattavasti uuden moottoritien myötä. Joensuun (+8 %) ja Lieksan (+6 %) päästöjä kasvattivat turpeen lisääntynyt käyttö kaukolämmössä.

Lohjalla (+6 %) rakennusten erillislämmityksen päästöt kasvoivat enemmän kuin Hinku-kunnissa keskimäärin. Enontekiöllä (+6 %) tieliikenne, jonka päästöt kasvoivat koko Suomessa, vaikuttaa kokonaispäästöihin enemmän kuin monessa muussa kunnassa.

Hinku-kunnissa suurimmat päästöt syntyvät tieliikenteestä (34 % päästöistä vuonna 2016), rakennusten lämmityksestä (22 %) ja maataloudesta (13 %).

Kunnat tarvitsevat valtion vetoapua

-Hinku-kuntien 80 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatii pitkäjänteisyyttä kuntien päätöksenteossa. Lisäksi tarvitaan myös koko Suomea koskevan ilmastotyön vetoapua esimerkiksi liikenteen ja sähkön päästöjen vähentämisessä. Hinku-kunnissa saavutetut päästövähennykset kertovat, että päästöjä voidaan vähentää etuajassa tinkimättä muista kuntien tärkeistä tavoitteista, Hinku-verkoston vastuullinen vetäjä, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Hinku-verkostossa on mukana 41 kuntaa. Ne ovat kunnanvaltuuston päätöksellä sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Ilmastotyöhön kunnianhimoisesti suhtautuvien kuntien verkosto kasvaa koko ajan. Viimeisimmät tulokkaat ovat Raahe ja Utajärvi. Hinku-kuntien yhteenlaskettu asukasluku on 751 300, joka on 13,6 prosenttia Suomen väestöstä.

(Lähde: Syke)

Markku Vento
markku.vento@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*