Eniten penkkejä käytetään Keravalla levähtämiseen ja toiseksi eniten seurusteluun. Penkkejä käytetään myös luonnon ja eläinten tarkkailuun, mietiskelyyn ja jopa virkkaamiseen. (Kuva: Keravan kaupunki)

Keväällä keravalaisilta kysyttiin kehitysehdotuksia penkkien paikkoihin sekä niiden käyttöön ja ulkonäköön liittyen. Kyselyyn vastanneet ehdottivat paikkaa 105 uudelle penkille sekä paljastivat monia erilaisia tapoja penkkien käytölle. Saatuja vastauksia kaupunki käyttää apuna uusien penkkien sijoittelussa ja penkkivalinnoissa: tänä vuonna eri puolelle Keravaa tulee 16 uutta penkkiä, ja suunnitelmissa on lisätä penkkejä vuosittain.

– Nykyisten penkkien paikkoja ei aina pidetty ihanteellisina. Kysely antoikin hyvän kuvan siitä, minne ihmiset penkkejä toivovat ja mihin tarkoitukseen he penkkejä käyttävät, kertoo Keravan kaupungin suunnittelija Jari Jormalainen.

Eniten penkkejä käytetään levähtämiseen (50%), ja toiseksi eniten seurusteluun (24%). Penkkejä käytetään myös luonnon ja eläinten tarkkailuun, mietiskelyyn ja jopa virkkaamiseen. Toisaalta penkki voi olla vain paikka pysähtyä hetkeksi ottamaan kivi pois kengästä. Kyselyyn vastanneiden mielestä penkkejä ei ole nykyisellään riittävästi: vain noin 13 prosenttia vastaajista piti penkkien määrää edes suurin piirtein riittävänä.

Uusia penkkien paikkoja toivottiin sekä karttamerkinnöin että sanallisesti. Sanallisesti mainittuja kohteita olivat muun muassa Puuvalonaukio, Aurinkomäki, Hallintopuisto sekä terveyskeskuksen ja keskustan väli ja Kurkelan ja keskustan väli. Muita toivekohteita olivat kirjaston terassi, Salakapakan lähistö, linja-autopysäkit, rautatieaseman edusta ja lähistö, lasten leikkipaikat, Keinukallio, Keravanjoen varsi sekä kauniit luontopaikat ja metsiköt.

– Keinukallion nuotiopaikan läheisyyteen toivottiin penkkejä ja pöytiä retkieväiden syömistä varten, Jormalainen kertoo.

– Penkkejä toivottiin myös matkan varrelle käveltäessä keskustasta Keinukalliolle levähdys- ja venyttelypaikoiksi sekä krikettikentän läheisyyteen, jolloin niiltä voisi katsella krikettipelejä tai harjoituksia.

Penkkien selkä- ja käsinojallisuus sekä suunta olivat tärkeitä kriteereitä

Vastaajat pitivät ilmiselvänä selkänojan tarpeellisuutta sekä roska-astioiden sijoittamista penkkien yhteyteen. Vastaajat toivoivatkin, että selkänojattomia penkkejä ei enää laitettaisi. Käsinojien sijainnin kannalta vastaajat pitivät parhaina paikkoina penkkien päitä.

– Vanhuksille, huonojalkaisille ja raskaana oleville käsinojat ovat hyödyksi penkiltä noustessa tai sille istuttaessa. Tämän vastaajat olivat ymmärtäneet, joten heidän mielestään käsinojan olisi hyvä olla myös penkkien keskellä, Jormalainen kertoo.

Vastaajat toivoivat, että penkkien suuntauksessa otettaisiin paremmin huomioon auringonpalvojat ja linja-autoa odottavat. Linja-autopysäkeillä olevien penkkien sijainnissa pitäisi ottaa huomioon myös se, etteivät ohi ajavat autoilijat roiski vettä penkillä istujien päälle.

Vaikka vastaajat toivoivat penkkien yhteyteen roska-astioita, koirien kakkapussien laittamista penkkien viereiseen roskikseen pidettiin huonona asiana. Silloin roska-astioiden tyhjennysväliä pitäisi ainakin kesäaikana tihentää.

Kotimaisuutta ja kestävyyttä arvostettiin

Uusien penkkien toivottiin olevan kotimaisia ja kestäviä. Vastaajat toivoivat yksin tai kaksin istuttavia penkkejä sekä kävelyteiden varsille että metsikköihin. Osan penkeistä toivottiin olevan myös vastakkain istuttavia.

Puu nousi odotetusti parhaaksi penkin pintamateriaaliksi (76%). Puupintaisten penkkien etuna pidettiin niiden pysymistä lämpiminä istua kylmälläkin säällä. Penkin pintalaudat voitaisiin tehdä myös kierrätyspuusta. Keskuspuiston lammen ympärillä olevia penkkejä vastaajat pitivät hyvinä.

– Uusiin penkkeihin tuli myös joitakin yllättäviäkin toivomuksia. Toivottiin esimerkiksi katoksellisia, hierovia sekä aurinkokennolla varustettuja penkkejä. Lisäksi toivottiin, että uusia penkkejä ei sijoitettaisi asukkaiden talojen ja tonttien reunustoille ilman kuulemista,  Jormalainen kertoo.

(Lähde: Kerava)

 

Markku Vento
markku.vento@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*