Kierrätystä on Suomessa tehostettava, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. (Kuva: Eero Karisto)

Jätteiden kierrätystavoitteisiin yltäminen vaatii nykyistä tiukempia velvoitteita. Suunnitteilla on sekä kiristyviä velvoitteita että lisääntyvää neuvontaa.

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet kiristyvät EU:n jätedirektiivin myötä. Ympäristökeskuksen toteuttamassa hankkeessa on arvioitu yhdyskuntajätteen kierrätystä lisääviä ohjauskeinoja kustannus—hyöty-tarkastelun, ryhmäkeskustelujen ja maavertailun avulla.

Hankkeessa tehdyn arvioinnin mukaan kierrätyksen lisääminen kasvattaa jätehuollon kokonaiskustannuksia, mutta toisaalta synnyttää uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja ympäristöhyötyjä.

Tarkasteltuja keinoja selvityksessä ovat kunnallisten määräysten kiristäminen, lajitteluneuvonnan tehostaminen ja siihen liittyvä neuvontavelvoite yrityksille, painoperusteinen jätemaksujärjestelmä sekä jätteiden erilliskeräysvelvoitteiden tiukentaminen lainsäädännössä.

Uusi tavoite on, että yhdyskuntajätteestä kierrätetään 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Jätetilaston mukaan vuonna 2016 Suomessa syntyi 2,8 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä ja sen kierrätysaste oli 42 prosenttia.

Painolaskutus voisi toimia

Jätehuollon toimijat olivat selvitystä koottaessa kohtalaisen yhtä mieltä siitä, että painoon perustuva jätemaksu olisi toteuttamiskelpoinen toimi, joka lisäisi huolella suunniteltuna lajittelua.

Selvityksen mukaan esimerkiksi biojätteen erilliskeräystä voidaan kustannustehokkaasti lisätä tiiviisti asutuilla alueilla sekä kotitalouksista että elinkeino- ja hallintopalveluista. Jätedirektiivin tulevan 65 prosentin kierrätystavoitteen saavuttaminen vaatii kuitenkin eri hyötyjätejakeiden laajaa erilliskeräystä kiinteistöiltä, mikä lisää kustannuksia.

Eri toimijoilla, kuten jätehuollon ja julkishallinnon työntekijöillä, oli erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka helposti erilliskeräystä lisäävät lajitteluvelvoitteet ovat toteutettavissa. Yksi ongelma on, että velvoitteista aiheutuu toisille taloudellista hyötyä ja toisille lisäkustannuksia. Lajitteluvelvoitteiden valvonnan toteuttamiseen liittyy myös haasteita.

Mallia muualta

Hankkeen yhteydessä on selvitetty, mitä tekijöitä on Ruotsin, Itävallan ja Walesin korkean yhdyskuntajätteen kierrätysasteen taustalla. Niissä on päästy jo vähintään 50 prosentin kierrätysasteeseen.

Vertailussa ilmeni, että lajitteluneuvonta ja asenteisiin vaikuttaminen on tärkeää. Ruotsissa, Itävallassa ja Walesissa on toteutettu kuntien, tuottajien ja yksityisten jäteyritysten ja ylipäätään eri toimijoiden yhteisiä neuvontakampanjoita. Sellainen arvioidaan hyödylliseksi myös Suomessa.

Kierrätykseen ohjaavien keinojen toteuttamismahdollisuuksista tarvitaan selvityksen mukaan lisätutkimusta. Elinkaaritutkimuksiin perehtymällä voitaisiin selvittää tarkemmin, millaisin keinoin erilliskeräyksen kustannus- ja ympäristötehokkuutta on mahdollista lisätä. Samoin voisi selvittää, onko tehostamisen esteenä esimerkiksi käytäntöjä tai kansallista lainsäädäntöä.

 

Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
0
JAKOA
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*