Valtion Hansel Oy ja kuntien KL-Kuntahankinnat Oy ovat yhdistymässä.

Suomeen on syntymässä uusi suuri julkisen sektorin yhteishankintatoimija, kun valtion yhteishankintayksikkö Hansel ja Kuntaliiton omistama valtakunnallinen yhteishankintayksikkö KL-Kuntahankinnat Oy fuusioituvat.

Kuntaliiton valtuuskunta hyväksyi tänään osaltaan fuusion. Uusi toimija aloittaa nimellä Hansel 1.1.2019, mikäli Hansel-laki etenee eduskunnassa suunnitellusti syksyn aikana.

Hanselin toimitusjohtajan Anssi Pihkalan mukaan tavoitteena on muodostaa koko julkisen sektorin yhteishankintayksikkö, jonne kootaan sekä isot yhteishankintavolyymit että hankintatoimen osaaminen. Päämääränä on tehostaa julkisten hankintojen toteutumista ja varmistaa yhdenmukaiset toimintatavat julkisen sektorin hankinnoissa.

– Yhdenmukaiset toimintatavat tarkoittavat, että voidaan kehittää hankintatoimea siihen suuntaan, että eri hankintayksiköt toimivat samoilla tavoilla ja käyttävät samoja työkaluja , esimerkiksi kilpailuttamisjärjestelmää, mikä helpottaa myös yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin, Pihkala sanoo.

Helsingin kaupungin hankintajohtaja Jorma Lamminmäki pitää fuusiota merkittävänä ja uskoo sen laajentavan kuntakentälle tarjottavaa palvelua.

– Siinä tulee hyödynnettyä myös tälle puolelle julkista sektoria valtionhallinnon osaaminen hankinnoissa ja päinvastoin. Hyvät käytännöt ja toimintatavat leviävät laajemmalle.

Toimintaympäristön muutos taustalla

Hanselin ja KL- Kuntahankintojen omistajat ovat keskustelleet yhtiöiden yhteistyön tiivistämisestä viime syksystä saakka. Sulautuminen yhteen katsottiin lopulta parhaaksi vaihtoehdoksi

KL-Kuntahankinnat Oy:n toimitusjohtajan Raili Hilakarin mukaan kuntien ja maakuntien hankinnoista ovat kiinnostuneita paitsi yritykset myös hankintaa tekevät kuntaorganisaatiot.

– Hanselin ja Kuntahankintojen valtakunnallisina hankkijoina ei kannata asettua kilpailuasetelmaan keskenään, Hilakari sanoo.

Hilakarin mukaan asiakkaiden palveluodotukset haastavat KL-Kuntahankinnat Oy:tä kehittämään palveluitaan monipuolisemmiksi.

– Laajemmilla hartioilla Hanselissa voimme tarjota kuntakentälle jatkossa puitesopimusten ohella tukea niiden omiin hankintoihin. Yhdistymisellä on saavutettavissa huomattavia hallinnollisia säästöjä ja varmuutta, kun puitesopimukset jatkossa kilpailutetaan aina samalla tavalla, Hilakari sanoo.

– Tällä helpotetaan toimittajayritysten osallistumista tarjouskilpailuihin, kun käytössä ovat vakiintuneet toimintatavat ja sähköiset järjestelmät. Euroopassa on Tanskassa, Itävallassa ja Italiassa valtion ja kuntien hankintaa hoitavat yhtiöt hieman erilaisin toimintaperiaattein. Keskeisenä ajatuksena niissä on tehostaa yhteistyötä hankintatoimessa julkisella sektorilla. Tällaiseen konseptiin kannustaa myös hankintadirektiivi.

Toiveena tehokas kommunikointi

Hankintakentän murros näkyy esimerkiksi Pohjanmaalla siten, että Vaasan kaupungin kanssa sopimusperusteisessa hankintarenkaassa toimineet kunnat joutuvat harkitsemaan, menevätkö osakkaaksi Vaasan kaupungin ja Vaasan sairaanhoitopiirin perustamaan yhtiöön, johon hankintarengas siirretään.

– Ehkä tätä voi kuvat jonkinlaisen kentän murroksena tai pirstaloitumisenakin: jotta kunta voisi hyödyntää yhteishankintoja, sen on oltava osakkaana tässä yhtiössä, Vöyrin kunnan hallintojohtaja Markku Niskala sanoo.

Uusilta toimijoilta niin Vaasan alueella kuin valtakunnallisesti Niskala toivoo tehokasta digialustaa, josta voi nähdä meneillään oleva hankinnat, sopimukset, toimittajat, hintojen päivittymisen, mekanismit joilla toimittaja voi korjata tai korottaa hintaa, ja kuka asiakkaiden eli tilaajien puolesta valvoo, että toimittajat pysyy hintatarkoituksessa ja laatutarjouksessa.

– Kommunikaatio tulisi hoitaa niin, että esimerkiksi pienehkö kunta jolla ei ole omaa erillistä hankintayksikköä, ei jää ikään kuin huomiotta vireillä olevasta kilpailutuksesta.

Vöyrin kunnassa kansallisen kynnysarvon alittavat ns. pienhankinnat on porrastettu euromääräisesti eri luokkiin, joissa on annettu kunnan sisäinen ohje, miten pitää tutkia markkinoilla oleva palvelutarjonta ja miten noudatetaan avoimuuden, syrjimättömyyden, tarkoituksenmukaisuuden ja tarkoitussidonnaisuuden periaatteita ja suhteellisuusperiaatteita; minkä kokoisia on tarkoituksenmukaista kilpailuttaa, pyytää hintakyselyitä, neuvotella toimittajan kanssa…

– On kinkkinen asia löytää balanssi siihen, miten saavutetaan paras hinta-laatusuhde ja miten samalla pidetään yllä oman paikkakunnan elinvoimaa kilpailematta yrittäjiä ahdinkoon mutta myös tarjoamalla mahdollisuus oman liiketoimintansa kehittämisen ja parempaan pääsyyn markkinoille ja myös muiden hankintayksiköiden tietoisuuteen.

– Miten tähän kokonaisuuteen istuu se että on valtakunnallinen toimija jossa yleensä isot tahot voittavat kilpailutukset ja volyymien pitää olla suuria. Jos ei ole mukana, ei saa myöskään volyymietuja, Niskala miettii.

Raili Hilakari pitää Niskalan pohdintaa tarpeellisena.

– Vaikka Vöyri hyödyntäisi jatkossa tulevan yhtiön hankintapalveluita, se ei sulje pois sitä, etteikö Hanselin kannattaisi tehdä yhteistyötä Vaasan kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhtiön kanssa kuten muidenkin yhteishankkijoiden kanssa. Tämä on win-win-win-tilanne, jossa sekä elinvoima että tehokkuus löytävät toisensa, Hilakari näkee.

Pienten yritysten asia ”sydämen asia”

Helsingin hankintajohtaja Lamminmäki ei näe aiheellisena pk-yrityksille kokemaa huolta siitä, että markkina keskittyy liikaa ja kilpailutetaan yhä isommissa kokonaisuuksissa.

Kilpailutuksen koko ei riipu hankintayksikön koosta vaan hankittavasta kohteesta, Lamminmäki muistuttaa.

– Kyse on markkinasidonnaisuudesta. Jos kilpailutetaan toimistokalusteita, sähköenergiaa tai polttoaineita, on järkevää tehdä tietyntyyppisiä ratkaisuja.

Lamminmäki pitää fuusiota hyvänä myös yrittäjien kannalta.

– Kun osaaminen kasvaa ja käytännöt yhtenäistyvät, on myös yrityksille helpompaa osallistua julkisiin hankintoihin, Lamminmäki näkee.

– Kun tehdään perustellusti, läpinäkyvästi ja avoimesti ja selkein toimintatavoin, kaikki voittavat. Yritysten on parempi lähteä tarjoamaan ja hankintayksiköillä on selkeämmät pelisäännöt, eikä synny niin paljon tulkinnanvaraa eikä oikeudellista kihnaustakaan.

Hanselin toimitusjohtaja Pihkala korostaa, että pienten yritysten kärsiminen pitää pystyä välttämään.

– Meille, jotka kilpailun kanssa teemme töitä, on sydämen asia että kilpailutus säilyy ja myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuus päästä julkisen sektorin hankintoihin kiinni tarjoajiksi.

Pihkalan mukaan Hanselin ja Kuntahankintojen fuusio on kaiken kaikkiaan tehtävä taiten.

– Ei saa olla hävittämässä kilpailua tästä maasta, vaan tulee edistää sitä.

– Hankinnat pitää tehdä sellaisissa kokonaisuuksissa ja siten jaoteltuina, että saadaan yritykset kilpailemaan niistä mahdollisimman hyvin. Joskus on hyvä koota palveluja, mutta kun puhutaan palvelusta joka on paikallisesti järkevä toteuttaa, silloin yhteishankintayksikön kannattaa pysyä kaukana.

Faktoja fuusion osapuolista:

Hanselin avainluvut vuonna 2017:

Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
0
JAKOA
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*