Ympäristölupien käsittely aiheuttaa huolta maakuntauudistuksen yhteydessä. Kuva Talvivaaran ympäristöoikeudenkäynnin katselmuksesta. (Kuva: Pekka Moliis)

Maakuntauudistuksessa sote-keskustelun varjoon on jäänyt uuden lupa- ja valvontaviranomaisen LUOVAn valmistelu. Se kuitenkin herättää intohimoja sekä norminpurkajissa että ympäristöpiireissä.

LUOVAan kootaan nykyistä valtion aluehallintoa siltä osin kun se ei siirry maakunnille. Yhdeksi huoleksi on noussut yleisen edun valvominen lupapäätöksissä.

Nykyisin ELYt eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset voivat valittaa AVIen eli aluehallintovirastojen lupapäätöksistä. Hallituksen uudessa mallissa ei enää ole tällaista kontrollitahoa.

Se, että viranomainen voi valittaa toisen viranomaisen päätöksestä, jakaa mielipiteitä. Puolustajat huomauttavat, että valituksia on nykyjärjestelmässä tehty vähän ja ne ovat osoittautuneet perustelluiksi. Toisten mielestä viranomaisten päätöksiin pitää voida luottaa ja ylimääräinen valitusmahdollisuus hidastaa asioitten etenemistä.

Hallituksen tavoitteisiin kuuluu turhien normien purku ja asioitten etenemisen sujuvoittaminen.

Toisaalla uuden mallin pelätään tuovan ongelmia erityisesti ympäristölle, mutta se vaikuttaa muillakin aloilla, esimerkiksi kalastuksessa ja muussakin elinkeinotoiminnassa. Siksi puhutaan yleisen edun valvonnasta.

Valvontayksikkö katosi esityksestä

Yleisen edun valvonta on osa LUOVAssa suoritettavaa laillisuusvalvontaa, totesi ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn puhuessaan aiheesta vihreitten kansanedustajan Hanna Halmeenpään järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Hänen mukaansa yleinen etu otetaan huomioon viran puolesta lupaharkinnassa ja valvonnassa ja myös asioiden vireillepanossa, lausunnon antamisessa ja muutoksenhaussa.

LUOVAa suunniteltaessa yleisen edun valvonnaksi nähtiin kolme vaihtoehtoa. Lausuntokierrokselle lähteneessä esityksessä oli erillinen yksikkö, jolla olisi muutoksenhakuoikeus. Se sai runsaasti palautetta puolesta ja vastaan.

Toiseksi vaihtoehdoksi todettiin asiamiehet, joilla olisi muutoksenhakuoikeus.

Kolmanneksi vaihtoehdoksi määriteltiin yleisen edun valvonnan integrointi osaksi lupaharkintaa ja muuta lupa-asioiden käsittelyä ilman valitusoikeutta LUOVAn päätöksestä.

Erityisesti ympäristöpiireissä petyttiin, kun hallitus poisti esityksestään erillisen yksikön ja päätyi malliin, jossa valvonta integroidaan osaksi lupaharkintaa ilmanvalitusoikeutta.

Yksityiset kansalaiset, kunnat, maakunant ja järjestöt voisivat edelleen valittaa lupapäätöksistä.

Viranomaisasiantuntemus puuttuu

Ympäristöpiirien lisäksi hallituksen linja saa arvostelua muun muassa alan juristeilta ja oppositiolta.

Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko pitää yhtenä ongelmana sitä, että hallinto-oikeudella ei ole käytettävissään viranomaisasiantuntemusta päätöksenteon tueksi.

Hän huomauttaa, että kansalaisjärjestöillä ei ole käytettävissään tietoa uhanalaisten lajien esiintymistä, joten niiden varaan ei valitusoikeutta voi siltä osin jättää.

Kokon mukaan ongelma on myös se, että uudessa mallissa kansalaisella ei olisi viranomaista, jonka puoleen kääntyä valitusasioissa.

Edelleen hän pitää hiukan outona sitä, että kunta tai maakunta toimisi valtion viranomaisen valvojana.

Haitankärsijät unohdettu

Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristöneuvoksen tehtävistä juuri eläkkeelle jäänyt Antti Ylitalo katsoo, että hallituksen esityksessä on unohdettu asianosaiset sekä haitankärsijät.

Hänen mukaansa pitää olla taho, jonka pää- tai ainoa intressi on varmistaa ympäristönsuojelu.

Ylitalo katsoo, että nykyinen järjestelmä jossa toimija hakee päästöjä aiheuttavalle toiminnalle luvan aluehallintovirastolta, joka pyytää lausunnon ELY-keskukselta, on toiminut hyvin.

Hän kertoo esimerkistä, jossa hakija on ikään kuin kokeillut kepillä jäätä, ja tyytynyt valittamatta ELY-keskuksen esittämään selvästi alempaan päästörajaan kuin mitä hakija oli esittänyt.

Ylitalo näkee pahaksi sen, jos lupaprosessi korvataan ilmoitusprosessilla.

Ennakoiva kontrolli vaatii erillisen yleisen edun valvojan, hän korostaa.

Valituksia kolmesta prosentista päätöksiä

Hallituksen esitystä vahvasti puolustava keskustan kansanedustaja Antti Kurvinen painottaa, että kaikki viranomaiset toimivat virkavastuulla.

– Hallitus lähtee siitä, että viranomaiset toimivat oikein, hän perustelee.

Rkp:n kansanedustaja Anders Adlercreutz katsoo, että valitusoikeus on toisaalta ollut tarpeellinen ja toisaalta ei ole juuri hidastanut päätöstentoimeenpanoa.

Elyt ovat tehneet nykyisen järjestelmän aikana valituksia kolmesta prosentista aluehallintovirastojen lupapäätöksistä, ja niistä valtaosa on mennyt läpi oikeusprosessissa, hän muistuttaa.

– Mikä muuttuu niin, että tästä eteenpäin tehtäisiin vain hyviä päätöksiä? hän ihmettelee.

Yleisen edun määrittely vaikeaa

Kokoomuksen Markku Eestilä muistuttaa, että yleisen edun määrittely on kovin vaikeaa. Hän uskoo, että moniammatillinen keskustelu johtaa hyvään lopputulokseen.

Eestilä uskoo, että maakunnat, kunnat ja järjestöt pystyvät huolehtimaan tarvittaessa valituksista.

Sdp:n Markku Wallin arvelee, että keskustelua johdetaan tahallaan harhaan. Hän huomauttaa, että valittaminen on hyvin harvinaista.

Vasemmistoliiton Silvia Modigin mielestä oikea tapa sujuvoittaa prosesseja on resurssien lisääminen eikä valitusten karsiminen.

Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*