Katarina-myrskyn aiheuttama myrsky peitti 80 prosenttia New Orleansista, kun tulvavallit pettivät. Kuva: Pixabay)

USA:n liittovaltio haluaa irtautua Pariisin ilmastosopimuksesta, mutta presidentti Trumpin johdolla luotu linja saa vastaansa vahvistuvaa paikallista aloitteellisuutta. Eri puolilla Yhdysvaltoja jo sadat kaupungit ja 17 osavaltiota luovat omaa ilmastopolitiikkaa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti viime kesänä aikomuksestaan irtautua Pariisin ilmastosopimuksesta. Trump perusteli irtautumista sopimuksesta sanomalla, että ”minut valittiin edustamaan Pittsburghia, ei Pariisia.”
Pittsburghin pormestari Bill Peduto reagoi heti Trumpia vastaan. Hän totesi Twitterissä: ”Pittsburgh seisoo maailman rinnalla ja noudattaa Pariisin sopimusta.”
Pittsburgh ei ole poikkeus USA:ssa. Trumpin ilmastopolitiikasta poikkeavalla linjalla on laaja kannatus kaupunkien ja osavaltioiden johdossa, myös yli puoluerajojen.
Jo noin 400 USA:n kaupunkia on liittynyt ’Mayors National Climate Action Agenda’ -kampanjaan, jossa ne sitoutuvat Pariisin ilmastosopimukseen. Samalla kaupungit etenevät omissa ilmastopoliittisissa toimissaan määrätietoisesti ja usein yritysten tukemina.

New Orleans: kymmenen isoa tulvasuojeluhanketta

USA:n etelärannikon New Orleans (340 000 as.) on ilmastopolitiikassa symbolisesti tärkeä kaupunki. New Orleansiin iski elokuussa 2005 kolmannen kategorian Katriina-hurrikaani, jolloin liittovaltion kaupungin suojaksi rakentama heikko tulvasuojaus petti.
Tulva peitti 80 prosenttia kaupungista. Yli 1500 ihmistä menetti henkensä Katriina-myrskyssä, vaikka kaupunki oli onnistuttu osin evakuoimaan. Kuukausi Katriinan jälkeen tuhoja pahensi hurrikaani Rita. Jälleenrakennus viivästyi pahasti.
Kaupunkisuunnittelija Bridget Tydor kertoo, että suojautuminen tulvilta on pääprioriteetti New Orleansin ilmastotyössä. Käynnissä on kymmenen suurta tulvasuojeluhanketta.

– Yhteistoiminta keskushallinnon kanssa on ollut oppimisprosessi, Tydor toteaa. Tulvasuojelu kuuluu liittovaltion toimivaltaan USA:ssa, mutta Katriina-tuhojen jälkeen kaupunki toimii itse entistä aktiivisemmin.

– Meillä on vahva sitoutuminen siihen, että tulvauhkia hallitaan, Tydor vakuuttaa.

Myös keskilänsi kärsii kasvavista tulvariskeistä

Ilmastonmuutos tuo kasvavia riskejä myös muualle kuin rannikoille. Keskilännessä sijaitsevan Iowan suurin kaupunki Des Moines (215 000 as.) on kokenut tulvien tihentyneen ja aluetta koettelee myös eroosio.
Des Moines perustettiin kahden joen risteykseen. Historiallisen kaupungin keskellä yhtyvät Mississippiin laskeva Des Moines-joki ja Raccoon-joki. Paikka on ollut asuttu vähintään 7000 vuotta ja kaupungin laidalta löytyi vuonna 2010 jätevesipuhdistamoa rakennettaessa esihistoriallinen intiaanipalatsi.
Tulvia esiintyy entistä useammin, viimeksi 2015 joulukuussa ja sitten kesätulva 2016. Suurin uhka ovat paikallaan pyörivistä matalapaineista aiheutuvat rankkasateet ja äkkiä nousevat salamatulvat (flash flood), jotka tuovat vaaratilanteita asuntoalueiden lisäksi liikenteeseen ja autoilijoille.
Pormestari Franklin Cownie kertoo, että Des Moines on USA:n aktiivisimpia kaupunkeja ilmastopolitiikassa. Energiankäyttöä on vähennetty 18 prosenttia ja uusiutuvat energialähteet kattavat 48 – 50 % kulutuksesta.
Des Moines hyötyy tekemästään energiakäänteestä, sillä sinne on äskettäin perustettu useita datakeskuksia. USA:ssa useat suuryritykset, kuten Facebook, Microsoft ja Apple, suosivat paikkakuntia, joilla ne saavat uusiutuvaa energiaa.

Virginia panostaa uusiutuvaan energiaan

Virginian osavaltio (8,5 milj. as.) USA:n itärannikolla pääkaupungista Washingtonista etelään on noussut Trumpin politiikan äänekkäimpien vastustajien joukkoon. Vuodenvaihteeseen saakka Virginiaa kuvernöörinä johtanut Terry McAuliffe on eräs kärkinimi myös demokraattien presidenttiehdokaspelissä.
Virginia on perinteisesti vahvaa hiiliteollisuus- ja kaivosaluetta. Kuitenkin uusiutuva energia työllistää McAuliffen mukaan Virginiassa jo nyt enemmän kuin hiili.

– Trump ei tuo hiiliteollisuutta takaisin Yhdysvaltoihin, McAuliffe sanoo. Hänen kuvernöörikaudellaan Virginia 12 osavaltiotason lakia, jotka suosivat etenkin aurinkoenergiaan siirtymistä. Virginian aurinkoenergia-ohjelma ulotettiin myös oppilaitoksiin, jolloin 16 collegea tuli mukaan.

USA:n osavaltioista 17 on liittynyt molempia pääpuolueita yhdistävään Climate Alliance-verkostoon, Virginia ensimmäisten joukossa. Allianssin osavaltiot ovat taloudellisesti menestyviä, niiden alueella luodaan yli 40 prosenttia USA:n bruttokansantuotteesta.

Myös Texas on herkkä ilmaston ääri-ilmiöille

Texas ei kuulu Climate Alliance-verkostoon, mutta sen pääkaupunki Austin harjoittaa aktiivista ilmastopolitiikkaa. Austinin alueen Travis Countyn (noin miljoona asukasta) valtuutettu Brigid Shea aloitti ilmastohankkeissa Washington DC:ssä 30 vuotta sitten, mutta hän toimii nykyisin metropolitasolla, jolla on USA:ssa ratkaiseva rooli kriisitilanteissa.

“Useat USA:n suuryritykset suosivat paikkakuntia, joilla ne saavat uusiutuvaa energiaa.”

– County vastaa USA:ssa hätätilan julistamisesta, Shea muistuttaa. Keski-Texasin Austin ei ole yhtä suuressa vaarassa kuin rannikot, mutta Colorado-joen varren metropolialuetta koettelevat toisaalta tulvat, rankkasateet ja maanvyöryt sekä toisaalta kuivuus ja metsäpalot.

– Meidän on pakko olla paremmin varautuneita, Shea selittää ilmastopolitiikan painotusta. Kun hän aloitti ilmastotyössä, silloin uskottiin, että katastrofit voidaan estää. Enää sellaista uskoa ei ole. Myös Texas kokee yhä tappavampia sään ääri-ilmiöitä.

Texasin suurimman kaupungin Houstonin yllä elo-syyskuun taitteessa 2017 pyörinyt neljännen luokan hurrikaani Harvey aiheutti vähintään 88 kuolonuhria. Aineelliset vahingot olivat USA:n hirmumyrskyhistorian suurimmat, 125 miljardia dollaria.

New York investoi nyt raskaasti ilmaston vuoksi

Globaalikaupunkien ykkönen New York on investoinut raskaasti ilmaston vuoksi sen jälkeen, kun hurrikaani Irene (2011) ja supermyrsky Sandy (2012) tuhosivat aluetta. Irene aiheutti New Yorkissa historian ensimmäisen trooppisen myrskyvaroituksen elokuussa 2011.
Sitten vain vuotta myöhemmin oli USA:n historian voimakkain, viidennen kategorian supermyrsky Sandy iski kaupunkiin poikkeuksellisesti lokakuun lopulla. Yli yhdeksän miljoonaa alueen asukasta kärsi sähkökatkoista. New Yorkin pörssikin oli kiinni useita päiviä. Metro tulvi ja linjoja oli pakko sulkea viikoiksi. Vaurioita korjattiin vuoteen 2016 saakka.

– New York kiihdyttää toimintaa ilmastonmuutosta vastaan, kertoo ilmastojohtaja Daniel Zarrilli. New York on harjoittanut tehokasta aluesuunnittelua sen jälkeen, kun viiden kunnan metropoliliitos loi vuonna 1899 nykyisen suurkaupungin, jossa Manhattan, Brooklyn, Bronx, Queens ja Staten Island toimivat yhtenä kuntayksikkönä.

NY investoi etenkin sähköverkkoihin, liikennejärjestelmään ja rakennuskantaan. Pormestari Bill de Blasio perustelee investointeja nimenomaan supermyrsky Sandyn vaikutuksilla.

Santa Monica haluaa hiilineutraaliksi 2050

USA:n suurin osavaltio Kalifornia ja monet sen kaupungit ovat omatoimisen ilmastopolitiikan kärjessä. Santa Monica (92 000 as.) Tyynen valtameren rannikolla laati ensimmäisen kestävän kehityksen ohjelman jo 1993. Se on tehonnut: hiilidioksidipäästöjä on vähennetty 20 prosentilla vuoden 1990 tasolta, vaikka väestö on kasvanut vahvasti.

– Tavoitteemme on nyt hiilineutraali Santa Monica vuoteen 2050 mennessä, kertoo valtuutettu Pam O’Connor.

Lisäksi tavoitellaan veden viisasta käyttöä. Santa Monica on kolmelta puolelta Los Angelesin ympäröimä, mutta se haluaa päästä vesihuollossaan riippumattomaksi.
Kalifornian kuvernööri Jerry Brown korostaa ympäristö- ja ilmastotietoisuuden merkitystä. Hän muistuttaa lähestyvistä kongressin välivaaleista, ne ovat tulossa marraskuussa. Brown isännöi San Franciscossa syyskuussa Global Climate Action-huippukokousta, jonka tarkoitus on osoittaa, että presidentti Trump ei puhu koko USA:n puolesta ilmastopolitiikassa.

Kuntien globaali ilmastoyhteistyö tehostuu ”Trump ei pysäytä meitä”

Euroopan Alueiden komitea (AK) toimii aktiivisesti kuntien globaalin ilmastoyhteistyön tehostamiseksi. AK oli avainroolissa, kun kaksi ilmastopolitiikan keskeistä kuntatoimijaa Global Covenant of Mayors ja EU Covenant of Mayors yhdistivät toimintansa viime vuonna, kertoo AK:n espoolainen jäsen Sirpa Hertell (vihreät).

– Alueiden komitea on kannustava esimerkki Amerikan kaupungeille ja osavaltioille, jotka haluavat olla mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa, Hertell arvioi.

AK:n jäsenet ovat osallistuneet YK:n ilmastokokouksiin Marrakeshissa 2016 ja Bonnissa 2017 ja luoneet verkostoja amerikkalaisten kanssa. Hertellin mieleen ovat jääneet erityisesti Kalifornian ex-kuvernöörin Arnold Schwarzeneggerin sanat Bonnissa:
– Me etenemme Kalifornian kuvernöörin Jerry Brownin kanssa ilmastonmuutoksen torjunnassa kuin terminaattorit. Meitä ei pysäytä kukaan, ei edes presidentti Trump”.

 

TEKSTI: HANNU TAAVITSAINEN

(Juttu on julkaistu Kuntatekniikka-lehdessä 2/2018)

 

Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*