Kaivopuistosta Suomenlinnaan meren ali vievä huoltotunneli korjattiin allianssina. Kyseessä on yksi Suomen pienimmistä alliansseista. (Kuva: YIT)

Tämän vuoden alussa valmistunut Suomenlahden huoltotunnelin korjaus toteutettiin allianssina. Vaikka hanke oli pienempi kuin yleensä allianssihankkeet, menetelmä osoitti toimivuutensa: vaikea korjaus saatiin valmiiksi tavoiteaikataulussa ja budjetin mukaan.

-Allianssi oli järkevä ase taklata yllätyksiä täynnä oleva merenalaisen tunnelin korjaushanke, sanoo Ulla Räihä Suomenlinnan hoitokunnasta.

Alkulähtökohta hankkeelle oli haastava.

– Meillä oli tiedossa pieni ja vaikea hanke. Meren alla kulkeva tunneli, joka saattoi sisältää korjaajalle vaikka millaisia yllätyksiä. Epäilimme, että kiinnostaako näin pieni hanke ketään, Räihä kertoo.

Allianssivaihtoehto tuntui kuitenkin järkevältä tavalta ratkaista hankkeen haasteet.

– Tosin mietimme, että ammummeko nyt tykillä hyttystä eli onko allianssi liikaa työtä vaativa vain seitsemän miljoonan euron hankkeessa, hän jatkaa.

Epäilykset osoittautuivat vääriksi. Koko hankeryhmä on sitä mieltä, että hankkeen pienuudesta huolimatta allianssi oli juuri oikea tapa toteuttaa hanke.

Suunnittelija Klaus Einsalon mielestä suunnittelu toteutettiin hankkeessa järkevästi.

– Heti alussa päätimme, että suunnittelu tehdään kevyesti. Suunnitelmaa haluttiin testata työn aikana. Kun sitten matkan varrella tunnelissa paljastui yllätyksiä, pystyimme testaamaan erilaisia vaihtoehtoja ja muuttamaan suunnitelmia ketterästi. Tällä tavoin yhdessä tekeminen teki työprosessista tehokkaan, Einsalo Pöyryltä selvittää allianssin hyötyä projektissa.

Hän myöntää, että ketteryys vaatii myös suunnittelijalta joustavuutta.

– Harvemmin tapahtuu niin, että työnjohtaja soittaa suunnittelijalle tunnelin suulta työajan ulkopuolella ja kysyy, että voitaisiinko tehdä jokin asia uudella tavalla. Tässä projektissa näin toimittiin, hän kuvailee.

Einsalon mielestä kokemus osoittautui hyväksi.

– Oli mainiota, että työntekijöillä on rohkeutta sekä tehdä päätöksiä, että keskustella vaihtoehdoista. Kaikilla oli enemmän vastuuta oman työnsä suunnittelusta. Se edisti ketteryyttä, loi yhteishenkeä ja teki projektista onnistuneen, Einsalo kiittelee.

Riikka Virtanen YIT:ltä kertoo, että esimerkiksi tunnelin pienuus aiheutti työn suunnitteluun omat haasteensa.

– Joustoja ja järjestelyjä tarvittiin jo ihan liikenteen järjestelyssä työmaalla. Koska kaikki aika haluttiin käyttää hyödyksi, piti haasteet ratkoa ketterästi, hän miettii.

Työmaa kaupungin paraatipaikalla

Erikoista Suomenlinnan tunnelihankkeessa oli sen saama huomio. Jo itse tunneli on erityislaatuinen ja se herätti kiinnostusta. Suomenlinna on tunnettu matkailukohde ja maailmanperintökohteena se kiinnostaa. Lisäksi tunnelityömaan mantereen puoleinen pää sijaitsi Helsingin paraatipaikalla eli Kaivopuistossa.

Hankkeessa päätettiinkin panostaa myös työmaatukikohtiin. Esimerkiksi työmaakopit toteutettiin niin, että niissä osa seinistä oli lasia. Työstä haluttiin näinkin tehdä avointa ja näkyvää.

Rakennusaikana Kaivopuistossa järjestettiin myös useita suuria yleisötapahtumia, muun muassa valtava Suomi 100 -tapahtumiin kuuluva lentonäytös.

– Työmaatukikohdan sijainti oli haasteellinen, mutta avoimuudella ja yhteistyöllä saimme aikaan sen, että negatiivista palautetta ei tullut. Otimme itse yhteyttä esimerkiksi tapahtumien järjestäjiin ja kysyimme, mitä meidän pitää ottaa huomioon ja voimmeko olla jotenkin avuksi. Niinpä esimerkiksi lentonäytöksen ruokarekoille ja taiteiden yön tanssiesityksen saatiin sähköä työmaalta, kertoo hankkeen vuorovaikutuskoordinaattori Joonas Rinkinen.

Ulla Räihä Suomenlinnan hoitokunnasta on tyytyväinen sekä hankkeen kulkuun, että lopputulokseen. Hänen mukaansa kaikki osapuolet pelasivat yhteen mainosti. Allianssihenki saatiin aikaan ihan kaikissa hankkeeseen osallistuneissa.

– Kun joululounaalla kiertelin juttelemassa tekijäporukoiden kanssa, oli hauska huomata, miten ihan kaikki suurten yritysten edustajista ihan pienempiin aliurakoitsijoihin puhui meidän hankkeesta. Tunnelma oli todella hyvä ja kaikki olivat omaksuneet allianssin yhdessä tekemisen, hän kuvailee.

 

FAKTA

Suomenlinnan huoltotunnelin peruskorjaus

  • Hankkeen budjetti noin 7 miljoonaa euroa
  • Tilaaja Suomenlinnan hoitokunta
  • Allianssikumppanit YIT ja Pöyry
  • Tunneli suljettiin korjaustöitä varten huhtikuussa 2017
  • Tunneli avattiin pelastuslaitokselle joulukuussa 2017, viimeistelyjä tehtiin helmikuulle 2018.

 

(Lähde: YIT)

Markku Vento
markku.vento@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*