Kasvu tarttui kuntiin - kuntatekniikan investoinnit kasvussa ympäri Suomea

Kuntatekniikan investoinnit ovat kasvussa kautta Suomen. Ja suurin syy löytyy meneillään olevasta rakentamis- ja kehittämisbuumista, käy ilmi Kuntatekniikka-lehden kyselystä.

Kysyimme perinteiseen tapaan kunnilta ympäri Suomea, kuinka kuntatekniikan investoinnit kehittyvät vuonna 2018. Kyselyn kuntien koot vaihtelivat 220 000 asukkaan Vantaan jättikunnasta 3700 asukkaan Kolariin ja kaikilla oli sama huoli: korjausvelkaa pyritään kuromaan kiinni ja omaisuudenhallintaan pitää panostaa.

Monissa kunnissa infrainvestoinnit ovat selvässä kasvussa: merkittävin nousutrendiin vaikuttava tekijä on täydennysrakentamisen lisääntyminen ja uusien asuinalueiden syntyminen. Ne kunnat, joissa investointimäärärahat ovat vähentyneet, uskotaan trendin kääntyvän jo lähivuosina.
Edessä olevien sote- ja maakuntauudistusten vaikutuksia kuntatalouteen on vaikea arvioida, koska itse uudistukset ovat vielä avoinna, mutta ainakaan kunnat eivät ole jääneet tumput suorina odottamaan mitä tuleman pitää: kuntalaisten päivittäinen hyvinvointi lähtee kuntatekniikan toimisesta ja sen pitää olla kunnossa.

Joensuussa tänä vuonna ennätysinvestoinnit

Joensuu on Pohjois-Karjalan kaupunkikeskus, jonka väestönkasvu kertoo kaupungistumisen yleisen megatrendin kehittävän myös maakuntakeskuksia. Keskeinen kaupungin kehittämisväline on Symmetrisen kaupungin hanke, joka laajentaa ja täydentää Joensuun keskustamaisuutta kaupungin halki virtaavan Pielisjoen molemmille puolille.

–Investointitaso on nyt ennätyskorkea. Yhdyskuntatekniikan investointeihin on varattu 17 miljoonaa euroa, jossa on kasvua 1,4 miljoonaa viime vuoteen. Lisäksi Joensuun Vesi käyttää omiin investointeihinsa 6,5 miljoonaa euroa, kertoo Joensuun kaupunkiympäristöjohtaja Anu Näätänen.
Symmetrisen kaupungin toteutuksessa olevia keskeisiä hankkeita ovat Kauppatorin ja sitä ympäröivien katujen ja liikennejärjestelyjen uusiminen, asemanseudun rakentamisen käynnistyminen sekä Penttilänrannan asuntoalueen ja Green Park työpaikka-alueen rakentamisen jatkaminen.
Meneillään on myös Itä-Suomen yliopiston kehittämistä tukevia hankkeita. Merkittävin yhteistyöhanke valtion kanssa on Raatekankaan eritasoliittymä (vt 6), joka valmistuu tänä vuonna.

–Valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti rakennamme infraa niin, että pystymme edelleen luovuttamaan 100 omakotitonttia sekä 25 muuta tonttia rakentamiseen, Näätänen kertoo.
Kasvava kaupunki laajentaa ja uudistaa myös toimitiloja.

-Etusijalla on palveluverkon kannalta välttämättömät kohteet kuten koulut ja päiväkodit. Omaan taseeseen toteutetaan hankkeita hieman alle 10 milj. eurolla ja kiinteistöleasing-hankkeita 22,4 milj. eurolla. Suurimpia kohteita ovat Rantakylän normaalikoulu, Nepenmäen koulu ja harjoitusjäähallin peruskorjaus ja laajennus.

Kaupungin valtuuston hyväksymänä tavoitteena on, että lainakanta ja pitkäaikaiset leasing-vuokravastuut kääntyvät taloussuunnitelmakaudella laskuun. Tämä asettaa merkittäviä haasteita investointitarpeiden keskinäiseen arvotukseen päätöksenteossa.

–Tasapainoisen investointiohjelman laatiminen kehittämistarpeet, elinvoiman tukeminen, korjausvelan pienentäminen, palveluverkon kehittäminen ja kuntalaisten vapaa-ajantarpeet huomioiden ei tule olemaan helppo tehtävä. Vuosien 2019-2020 yhdyskuntatekniikan investointitaso tullee olemaan vuositasolla noin 15-16 miljoonaa euroa, Näätänen arvioi.

Pudasjärvi panostaa hirteen ja matkailuun

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Pudasjärven kaupunki käy esimerkistä pienestä kunnasta, joka ei välttämättä tavoittele kaupungistumisen suurta hyökyaaltoa. Mutta jolle nykyiset kuntalaiset ovat kaikki kaikessa.

–Investoinnit painottuvat kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymiseen. Myös tärkeän Syötteen tunturialueen matkailun kehittäminen on toisena tärkeänä keihäänkärkenä, kertoo vs. tekninen johtaja Eero Talala.

Pudasjärvi investoikin voimakkaasti vuonna 2018: kasvua viime vuoteen tulee peräti 60 prosenttia, kun investoinnit kasvavat alle 4 miljoonasta runsaaseen 6,4 miljoonaan. Nousu tulee tilainvestointien kasvamisesta viime vuoden 1,2 miljoonasta tämän vuoden 3,2 miljoonaan. Infran osuus on 2,8 miljoonaa, jossa on puolen miljoonan vähennys viime vuoteen.

–Hyppäyksen tuo hyvinvointikeskuksen rakentaminen. Ennakoimme, että investoinnit lisääntyvät vielä ensi vuonna, mutta hyvinvointikeskuksen valmistuttua panostusten määrä laskee vuonna 2020 alle tämän vuoden tason.

Terveyteen, liikuntaan ja kulttuuriin keskittyvän hyvinvointikeskuksen rakentamisen lisäksi Syötteen tunturialuetta kehitetään voimakkaasti ja tunturin juurelle nousee mm. monitoimiareena. Jo kehitysluvuista voi päätellä, että haasteita riittää.

–Pohdimme investointien rahoitusta: tulevatko ne omaan taseeseen vai siirrymmekö elinkaarimalliin. Ja tietenkin sote- ja maakuntamalli aiheuttavat kysymysmerkkejä ja pohdintaa. Ja onpa ministeriölläkin vielä sanansa sanottavana yli 5 miljoonan euron hankkeissa, Eero Talala pohtii.

Asukasluku ja investoinnit kasvavat Vantaalla

Vantaan asukasluku kasvoi vuonna 2016 Etelä-Suomen suurista kaupungeista eniten. Itseasiassa manner-Suomen kunnista vain naapurikunnalla Sipoolla kasvuprosentti oli suurempi (2,7) kuin Vantaalla (2,2). Lähes 5000 uutta vantaalaista asettaa melkoiset paineet koko kaupungin infralle.

–Kuntainfran investointitaso nousee tänä vuonna noin 10 miljoonalla eurolla 46 miljoonaan. Suurimmat panostukset kohdistuvat uusiin asuntoalueisiin: Keimolanmäkeen ja Kivistöön, Vantaan kaupungininsinööri Henry Westlin kertoo.

Prosentuaalisesti investointien nousu on kova. Mutta niin ovat tavoitteetkin kovia.

-Kivistön kaupunkikeskuksen rakentaminen on Vantaan historian suurin urakkakohde. Uuden asuinalueen kauppakeskukseen ja hypermarkettien infrahankkeisiin uppoaa noin 17 miljoonaa euroa.
Hämeenlinnan moottoritien varteen legendaarisen Keimolan moottoriradan liepeille noussut Keimolanmäki on toinen suuri panostuksen kohde.

–Mutta lisäksi taistelemme korjausvelkaa vastaan varsinkin vanhoilla pientaloalueilla, joissa kuntainfraa uusitaan merkittävästi. Viime vuonna mm. Tikkurilan Kirjastopuisto ja Korson Ankkapuisto saivat uuden asun ja samalla linjalla jatkamme tänäkin vuonna.

–Nyt kerrottujen investointien lisäksi osallistumme HSY:n kuntayhtymän investointeihin noin 6 miljoonalla eurolla, Westlin sanoo.

Kova kasvu näkyy myös muilla tavoin kaupungin toiminnassa.

–Vallitseva taloudellinen korkeasuhdanne vaikuttaa jo tarjoushalukkuuteen. Lisäksi kustannustaso on nousussa kovan kysynnän vuoksi. Kun tähän yhdistetään kaupungin omien suunnitteluttamis- ja rakennuttamisresurssien kapeus, olemme suurien haasteiden edessä.

–Tuntuukin siltä, että koko PKS-alueella ollaan saman työvoiman saatavuusongelman edessä, Westlin pohtii.

Kaupungin kasvutahti viittaa Westlinin mukaan siihen, että investointitaso pysyy myös tulevina vuosina tämän vuoden tasolla.

Seinäjoella panostetaan kaupunkikuvan kehittämiseen

Viime vuonna Seinäjoen investointien painopisteenä oli maa-alueiden hankkiminen asumisen ja elinkeinotoiminnan tonttivarannon turvaamiseksi.

–Tänä vuonna investoinnit kasvavat noin 15 prosenttia, kun mukaan otetaan rakentaminen ja kaupungin muu infra. Seinäjoella panostetaan tällä hetkellä kaupunkikuvan kehittymiseen. Keskusta-alue on kokenut voimakkaan uudistumisen lukuisien kerrostalo-hankkeiden myötä, kaupunkiympäristöjohtaja Juha Takamaa Seinäjoelta kertoo.

Kaupunki kehittää myös omalta osaltaan keskustaa ja peruskorjaa Aalto-keskuksessa sijaitsevia kaupungintaloa sekä virastotaloa yhteensä noin 14 miljoonalla eurolla. Kaupungin investointien kokonaismäärä on 34 miljoonaa sisältäen niin kuntainfran kuin rakentamisenkin.

–Keskustaan on rakenteilla myös keskustori (noin 3 milj.€), josta luodaan kaupungille uusi ”sydän” asukkaiden kohtaamispaikaksi. Vanha jäähalli peruskorjataan (4,2 milj.€) ja kaupunginteatterin teatteritekniikka uusitaan (5 milj.€).

Suurin yksittäinen liikennehanke on eritasoliittymän rakentaminen tulevaa Ideaparkia varten kantatielle 67 Joupin kaupunginosan kohdalle.

–Myös kaksi seuraavaa vuotta tulevat olemaan aktiivisen rakentamisen aikaa investointitason pysyessä lähes vuoden 2018 tasolla. Investointien painopistettä pystytään kuitenkin hieman siirtämään rakennuksista kadunrakentamiseen. Seinäjoen kova kasvuvauhti edellyttää paljon investointeja asukkaiden palveluihin ja infraan. Tämä tuo mukanaan haasteita kaupungin taloudelle.

–Meneillään olevien hankkeiden lukuisa määrä vaatii myös ponnistuksia nykyiseltä henkilöstöltä. Hankkeet ovat kuitenkin itsessään niin mielenkiintoisia, että ne antavat voimaa ponnistella yhdessä kaupungin kehittämiseksi, Juha Takamaa linjaa.

Porvoossa ruopataan joki

Porvoon asukasluku ylitti ensimmäisen kerran 50 000 asukkaan rajan vuoden 2016 lopussa. Hallittu maltillinen kasvu on jatkunut jo pitkään ja viime vuosina kaupunki on laajentunut Porvoonjoen länsirannalle, mutta uusia asuinalueita on noussut myös joen itäpuolelle.

–Kaupungin kärkihankkeita ovat nyt asemakaava-alueiden infran tarjoaminen eri puolilta kaupunkia, kevyenliikenteen kilpailukyvyn parantaminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen, kuntatekniikkapäällikkö Kari Hällström kertoo.

Porvoo tunnetaan suomalaisen kilpapyöräilyn kehtona, sillä nimet Hannus ja Wackström polkivat aikoinaan kaupungin valtakunnan kartalle. Niinpä kevyenliikenteen panostaminen on hyvin luontevaa eikä liikenneturvallisuuden kohentaminenkaan eroa kaupungin suuresta tarinasta.
Kyselyssämme Porvoo eroaa muista vastaajista siinä, että kuntainfran investointeihin on tälle vuodelle budjetoitu noin 15 prosenttia vähemmän kuin viime vuodelle. Hällström toivoo investointitason nousevan takaisin noin 6 miljoonaan euroon vuonna 2020.

–Tämän vuoden suurimmat haasteet ovat pienentyneet investointimäärärahat ja perusparannusmäärärahojen vähyys, Hällström harmittelee.

–Asemakaava-alueita pystytään rakentamaan kuitenkin noin 2,2 miljoonalla eurolla, samoin katuja päällystämme noin miljoonalla, Hällström sanoo.

Porvoon läpi virtaava historiallinen Porvoonjoki madaltuu, kun yläjuoksulta virtaa maa-ainesta kohti merta, mutta nyt sen ruoppaamiseen on tarkoitus käyttää tänä vuonna 780 000 euroa.

Kolarin investoinnit lähes puolittuivat

Kolarin kunnan investoinnit ovat vuonna 2018 vajaa 1,5 miljoonaa euroa, jossa vähenemää on edelliseen vuoteen verrattuna vajaa 1,2 miljoonaa. Vähenemä johtuu erityisesti siitä, että vuoden 2017 aikana Kolarissa oli kahden uuden koulun investointihankkeet käynnissä. Uudishankkeiden myötä vuoden 2017 investoinnit kohosivatkin kokonaisuudessaan yli 2,6 meur.

Vuonna 2018 panostetaan erityisesti nykyisen kiinteistökannan kunnon ylläpidon läpikäyntiin ja kunnossapitotarpeiden kokonaisvaltaiseen suunnitteluun pitkällä aikavälillä.

–Tarkoituksena on toteuttaa tarkempi tilahallintasuunnitelma, jolla kartoitetaan kunnan kiinteistöjen tulevaisuuden tarpeet ja kunto laajamittaisesti. Kerättyä tietoa voidaan tämän jälkeen käyttää tulevien vuosien investointisuunnittelun runkona, Kolarin kunnan tekninen johtaja Johanna Mehtälä kertoo.
Viime vuosina Kolarissa on myös panostettu liikuntapalveluiden kehittämiseen.

–Viime vuonna kunnostettiin urheilukentän viheriö ja tämän vuoden osalta yksi merkittävimmistä korjauskohteista on jäähallin kylmälaitteiston kokonaisvaltainen uudistaminen. Kiinteistöjen osalta vuonna 2018 panostetaan erityisesti suunnitteluun ja taas vuonna 2019 siirrytään takaisin peruskorjaushankkeiden toteutuksen pariin.

Tavoitteena on, että tulevina vuosina investointien osuus nousee lähemmäs aiempien vuosien tasoa.
-Myös liikuntapaikkojen korjaushankkeille saadaan jatkoa vuonna 2019, sillä suunnitelmissa on urheilukentän juoksuratojen pinnoitteen uusiminen, Mehtälä kertoo.

–Talouden pitäminen tasapainossa yhtä aikaa palveluihin ja kunnan elinvoimaan tehtävien investointien kanssa on tulevan suunnitelmakauden keskeinen haaste. Tähän yhdistyvät vielä sote- ja maakuntauudistusten johdosta tehtävät palvelu- ja organisointimuutokset.

–Kokonaisuudessaan tämä on iso haaste pienelle kunnalle, mutta toisaalta lähtötilanne kuntamme osalta on hyvä, Johanna Mehtälä linjaa.

Kolarin luvuissa mukana ovat myös tilainvestoinnit. Tänä vuonna Kolarissa ei ole kunnallisia uudisrakennuskohteita.

Turussa otetaan investointeihin vauhtia

Suomen Turku alitti viime vuonna investoinneissa talousarvionsa, kun Kauppatorin ja Kakolanmäen funikulaarin rakentaminen eivät käynnistyneet. Mutta ei hätää, tänä vuonna lapiota laitetaankin maahan sitten kiihtyvällä tahdilla.

Kaupunkiympäristötoimialan investointitaso on kaupungin taseeseen 79,8 miljoonaa euroa, josta infrainvestointien osuus vuonna 2018 on 48,0 miljoonaa ja tilainvestointien 27,7 miljoonaa. Viime vuonna jäätiin 9 miljoonaa talousarviosta eli alustavien tietojen mukaan 64 miljoonaan. Siitä infraa oli 31 miljoonaa, tilatuotantoa 16 ja maanhankintaa 17 miljoonaa euroa.

–Infrapalvelujen merkittäviä investointikohteita vuonna 2018 ovat Kauppatori, Logomon silta, Blue Industry Park, Funikulaari ja Itäisen Rantakadun saneeraus sekä taloussuunnitelmakaudella mm. VR-konepaja, Herttuankulma, Itä-Skanssi ja Kakolan kaava-alueet, kaupunkiympäristöalan toimialajohtaja Christina Hovi kertoo.

Turun seutu kuuluu suuriin menestyjiin: telakka- ja autoteollisuus imevät kaiken saatavilla olevan työvoiman ja kaupunki on lähtenyt visioimaan voimakkaasti kasvua.

–Positiivinen rakennemuutos ja kaupungin voimakas kasvu, keskustan kehittäminen ja kestävät liikkumisratkaisut edellyttävät vahvaa panostusta infraan. Turku toteuttaa joukkoliikenteen runkolinjaston 2020 loppuun mennessä, lähivuosina panostetaan myös pyöräilyolosuhteiden parantamiseen erityisesti keskusta-alueella.

–Mittavat infra-investoinnit ovat edessä, jos kaupunki päättää toteuttaa raitiotien tai superbussijärjestelmän. Päätös asiassa on tarkoitus tehdä 2018.

–Tilojen osalta kaupunki panostaa koulujen ja päiväkotien rakentamiseen ja peruskorjauksiin, palveluasumisen ratkaisuihin yhtiömuotoisina toteutuksina sekä kulttuurirakennusten peruskorjauksiin. Teatterin peruskorjaus ja laajennus valmistui 2017, seuraavana vuorossa on konserttitalo, Hovi sanoo.
Kaupungilla on käytössä erilaisia rahoitustapoja toteuttaa tilakohteita rakentamalla omaan taseeseen, yhtiömuotoisina toteutuksina ja vuokrakohteina. Esimerkkinä vuokrakohteesta on tammikuussa käyttöönotettu Palloiluhalli.

–Yhtiömuotoisesta toteutuksesta esimerkkinä on vuonna 2018 keväällä valmistuva Syvälahden monitoimitalo, jolle on myönnetty myös Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen tunnus. Syvälahden monitoimitalo on saanut tunnustusta vastuullisesta rakentamisesta, jossa kestävän kehityksen näkökulmat on huomioitu kaikessa suunnittelussa.

Vuodelle 2019 investoinnit kasvavat vielä tästäkin vuodesta, mutta seuraaville vuosille on suunniteltu maltillisempaa tahtia. Suurimmat lähiajan haasteet ovat samoja kuin muissa voimakkaasti kasvavissa kunnissa.

–Suunnitteluvarantojen vähäisyys nousee esille rakentamisen korkeasuhdanteen ollessa huipussaan. Lisäksi haasteena on aikatauluissa ja kustannusarvioissa pysyminen jatkosuunnittelussa ja toteutusvaiheessa, Christina Hovi pohtii.

Näin kysely tehtiin: Asukasluvut pohjautuvat viimeisimpään julkaistuun tilastoon.
15-64 -vuotiaiden osuus kuvastaa ikäryhmän prosentuaalista määrää kunnan asukasluvusta.
Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka monta ei-työikäistä on sataa työikäistä kohden.
Investoinneissa kerrotaan infrarakentamisen euromäärät. Tilarakentaminen on huomioitu tekstissä, sillä siinä on kunnissa suuria vaihteluja riippuen siitä, mikä rakentaminen menee taseeseen, mikä toimii elinkaarimallilla.

Lue tarkemmat tilastot kaupunkien investoinneista torstaina 1.2 ilmestyvästä Kuntatekniikka-lehdestä (1/2018)