Kipsitien rakennustyömaalla syntyi 0,4 km pätkä katua eri kierrätysmateriaaleista. (Kuva Marko Tuppurainen, WSP Finland Oy)

EU:n tavoitteena on vaarattoman rakennus- ja purkujätteen kierrätyksen ja uudelleenkäytön lisääminen vähintään 70 painoprosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kiertotalous on yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista ja energia- ja materiaalitehokkuus on myös Oulun kaupungin ympäristöohjelman päämääränä.

Valtion ja kuntien rooli kiertotalouden edistämisessä on merkittävä säädösten, määräysten ja ohjeiden laatijana. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 13.6.2013 valtion ja kunnan eri sektorit sitoutettiin edistämään energia- ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja julkisissa hankinnoissa.

Oulun alueella syntyy vuosittain hieman alle 100 000 tonnia turve- ja puuperäistä lento- ja pohjatuhkaa voimalaitosten polttoprosessien sivutuotteena.  Vuonna 2015 valmistuneessa diplomityössä (Jussi Ukkola, Oulun yliopisto) tutkittiin Oulun alueella syntyvien biopohjaisten tuhkien soveltuvuutta väylä- ja maarakentamiseen stabiloimattomana kerroksena. Työn tavoitteena oli löytää voimalaitostuhkille tuotteistamispolku nykyisen jätelain puitteissa. Tuotteistamisessa vaadittavien teknisten ominaisuuksien osoittamisen todettiin edellyttävän koerakennuskohteita, joissa seurataan tuhkarakenteiden toimivuutta.

Tietoa ja kokemusta puuttuu

Oulu on kasvava kaupunki ja asuntotuotanto painottuu täydennysrakentamiseen, joka tarkoittaa väistämättä myös vanhan rakennuskannan purkamista.  Määriä ei ole tilastoitu, mutta paikallisten yritysten mukaan betonimursketta syntyy enemmän kuin sitä voidaan käyttää hyödyksi.

Jätteeksi luokiteltujen materiaalien hyödyntämistä rajoittavat tiedon ja käytännön kokemusten puutteellisuus. Puutteita on myös suunnitteluohjeissa, jotta lento- ja pohjatuhkaa tai betonimursketta voitaisiin arvioida maarakennuskohteiden rakennusmateriaalina.

Näistä lähtökohdista Oulun kaupunki käynnisti syksyllä 2016 Resurssiviisas infra -projektin, jonka tavoitteena on tehostaa uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa. Hankkeen aikana on tarkistettu ja laajennettu vuonna 2004 laadittu kaupungin oma katurakenteiden suunnitteluohje.

Ohjeeseen on otettu mukaan tuotteistamattomien materiaalien, kuten purkubetonin ja rakeistetun tuhkan käyttö ja esitetty niiden soveltuvat käyttökohteet. Ohjeena tässä vaiheessa on, että käytöstä on sovittava aina tapauskohtaisesti erikseen. Ohjetta tarkistetaan käytännön kokemusten perusteella.

400 m pitkä koekatu

Ohjetta on sovellettu ensimmäisen kerran lokakuussa 2017 valmistuvan Kipsitie-kadun suunnittelussa ja rakentamisessa. Kyseessä on 0,4 km mittainen teollisuusalueen katu, johon on rakennettu kolme erilaista luonnonkiviaineksen, purkubetonin ja rakeistetun tuhkan rakenneyhdistelmää sekä referenssinä perinteinen kiviainesrakenne. Katuun on asennettu mittalaitteet, joilla selvitetään mm. suotoveden määrää ja haitta-ainespitoisuutta sekä rakenteen lämpötilakäyttäytymistä.

Resurssiviisas infra-hankkeen yhteydessä laaditussa massapörssi-esiselvityksessä on selvitetty seudun maa-aineisten käytön nykytilannetta, lähivuosina toteutettavien hankkeiden massatasapainoa ja toiminnan kehittämismahdollisuuksia. Rakennushankkeiden massaylijäämää käytetään nykyään esimerkiksi meluvallien rakentamiseen.

Työssä voitiin havaita, että talonrakentamisen käyttämiä ja tuottamia maa-ainesmääriä ei tilastoida. Nykyisellä rakentamisen volyymilla kaupungin ja yksityisten ylijäämämaiden läjitysalueet täyttyvät 10 vuoden aikana ja niiden ympäristöluvat umpeutuvat.

Uusien läjitysalueiden löytyminen ja luvitus on haasteellista. Hankkeiden välillä maa-aineisten optimointia tehdään, mutta sitä tulee lisätä ja kehittää. Raportissa on esitetty toimintamalli, jossa erillinen operaattori kokoaa alueen eri toimijoiden hankkeiden massatiedot yhteen, organisoi niille hyötykäyttökohteita ja ohjaa massaliikennettä.

Jatkotoimina on tarkoitus kehittää purkulupamenettelyä, jotta purkubetoni ja sen ominaisuudet ovat jäljitettävissä.  Koerakenteelle on käynnistynyt pitkäaikaisseuranta, josta saatujen kokemusten mukaan suunnitteluohjetta tarkistetaan ja täsmennetään.

Resurssiviisas infra -projektin seurauksena on aloitettu myös sisäinen kehittämistyö, jossa tutkitaan miten kiertotalous voidaan ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa ja infran rakentamisessa kokonaisvaltaisemmin. Kehittämistyöhön sisältyy myös pilaantuneiden maiden ja riskikohteiden käsittelyn parantaminen.

KIRJOITTAJA: Tapio Siikaluoma

Kirjoittaja on Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden suunnittelupäällikkö

Juttu ilmestynyt Kuntatekniikka 8/2017. Lue koko juttu digilehdestä. (Tilaajille)

 

Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*