Kaupunkien liikennejärjestelmien kehittämisessä on paljon tehtävää tulevina vuosina. Päästöjen karsiminen ja saumattomat palvelut halutaan muuntaa sanoista teoiksi. (Kuva: Sonja Eloranta)

Digitaalisaatio ja uudet innovaatiot ovat olennainen osa Liikennealan kansallista kasvuohjelmaa, joka julkistettiin viime viikolla. Vuosille 2018–2022 ajoittuva kasvuohjelma kokoaa yritykset, julkiset toimijat ja tutkimusalan vauhdittamaan alan yritysvetoista kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä.

Kasvuohjelmassa on varattu myös kunnille oma merkittävä roolinsa. Eturivissä ovat suuret kaupungit vastuuta kantamassa, mutta kansallisen kasvuohjelman vaikutukset tulevat toteutuessaan näkymään laajasti eri puolilla valtakuntaa ja innovaatioiden myötä myös valtakunnan rajojen ulkopuolella.

Alan markkinat ovat tuhansien miljardien eurojen kokonaisuus ja kotimaassakin kymmeniä miljardeja. Noille markkinoille ei kuitenkaan noin vain mennä, vaan tuotteita on kehitettävä ja referenssejä hankittava.

-Uusien teknologioiden ja tekoälyn hyödyntäminen sekä näihin perustuvien innovatiivisten palvelujen kehittäminen luo yrityksille uutta liiketoimintaa ja kasvun paikkoja. Olen tyytyväinen, että ohjelmaan on laajassa yhteistyössä koottu konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Yhteistyötä tarvitaan luotaessa uutta osaamista, innovaatioita ja tulevia menestystarinoita, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Kuskiton ministeriauto on tulevaisuutta

Kasvuohjelman esittelytilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner saapui kuljettajan ajaman ministeriauton takapenkillä, mutta jos kaikki sujuu suunnitellusti, niin tulevaisuudessa ministeriautotkin liikkuvat ilman kuljettajia. Näin ainakin ministeri itse uskoi ja arvioi tuon vision olevan mahdollista vuonna 2025.

-Liikennealan kasvuohjelma on loistava mahdollisuus alan toimijoille vauhdittaa kansainvälistymistään. Suomella on liikennealalla maailmalla erinomainen maine ja osaamisemme tunnetaan. Liikenteestä Suomen on mahdollista saada uusi valtava vientiala ja tähän tilaisuuteen meidän kannattaa tarttua, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Osaaminen hyötykäyttöön

Kasvuohjelman esittelytilaisuudessa muistutettiin, että digitalisaatio, tekoäly, konenäkö ja -oppiminen, 5g ja kyberturvallisuus, automaatio, palveluistuminen, lohkoketjut, jakamis- ja alustatalous, sekä IoT ja sensorit ovat nykyisin liikennealan perussanastoa. Suomalaisissa yrityksissä on näissä kaikissa kansainvälisen tason huippuosaamista.

-Vuonna 2030 liikenne on päästötöntä tai lähes päästötöntä. Liikenne on myös paljon turvallisempaa kuin nyt. Tiekartta pitää sisällään 32 erilaista toimenpidettä. Osa toimenpiteistä tapahtuu valtionhallinnon alustoilla, osa on kaupunkien alaa. Julkiset hankinnat ovat tosi tärkeitä referenssien saamiseksi näille hankkeille, ohjausryhmän puheenjohtaja, teollisuusneuvos Mika Aalto muistutti kasvuohjelmaa esitellessään.

Helsinki valmis haasteeseen

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori lupasi Suomen suurimman liikennelaboratorion olevan valmis haasteeseen.

-Liikenteeseen kannattaa panostaa siellä, missä on liikennettä ja joukkoliikenteeseen siellä, missä on joukkoja. Helsinki haluaa rakentua maamme toimivimmaksi kaupungiksi. Maan toimivimmassa kaupungissa pitää olla myös toimivin liikenne. Tavoitteemme on tukea uusia teknologisia ratkaisuja ja haluamme toimia testialustana älykkään liikkumisen testauksessa, Vapaavuori lupasi kommenttipuheenvuorossaan.

-Kaupunkien rooli etenkin uusien palvelujen markkinapaikkana on oleellinen. Testialustana toimimisen merkitys tulee korostumaan, kun lähdetään hakemaan markkinoita oikeasti isoista kaupungeista, Jan Vapaavuori jatkoi.

Kasvuohjelman valmistelun ohjausryhmässä ovat olleet mukana TEM, LVM, YM ja MMM, Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit, Tekes, Sitra, Smart & Clean -säätiö, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Hämeen liitto (Kasvukäytävä) ja ITS Finland ry. Ohjelmaa valmisteltiin syksyn aikana yritysten, tutkimusalan ja julkisten toimijoiden tiiviissä yhteistyössä.

Liikennealan kansallinen kasvuohjelma 2018-2022

PEKKA MOLIIS

Markku Vento
markku.vento@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*