Valkeisenlampi on yksi osa Kuopion uutta kansallista kaupunkipuistoa. (Kuva: Vicente Serra/Kuopion kaupunki)

Saaristoa, vesialueita, puistoja ja vanhoja rakennuksia. Noista eväistä muodostuu Suomen suurin 7200 hehtaarin kaupunkipuisto, jonka perustamispäätös allekirjoitettiin maanantaina Kuopiossa.

Mikään uusi idea kansallisen kaupunkipuiston perustaminen Kuopioon ei ole. Ensimmäinen aloite asiasta tehtiin jo 15 vuotta sitten. Vuosien suunnittelun jälkeen kaupunkipuistoksi valikoitu kokonaisuus, joka on yhdistelmä saaristoa, rakennusperintöä ja hyvin hoidettuja puistoalueita.

Kallaveden rantoja

Kallavesi on olennainen osa Savon pääkaupunkia, joten luonnollista onkin, että valtaosa eli noin 6900 hehtaaria uudesta kaupunkipuistosta on Kallaveden saaristoa ja vesialueita. Joukossa on niin Natura 2000-alueita, kuin rantojen suojelualueita ja aiemmin perustettuja luonnonsuojelualueita.

Olennainen osa kaupunkipuistoa ovat myös sataman vanhat rakennukset, puutalokorttelit ja rännikatuverkosto. Myös kaupungintalo ja kauppahalli ovat osa kaupunkipuistoa Minna Canthin ja J. V. Snellmanin Kuopion-kauden kotitalojen ohella. Puistoista keskeisimmät ovat Väinölänniemen kaupunkipuisto, Snellmaninpuisto sekä kasvillisuudeltaan monilajinen Valkeisenpuisto.

Puijo omillaan

Aivan kaikkia Kuopion nähtävyyksiä ei ole kaupunkipuistoon sisällytetty. Puijon mäki ja luonnonsuojelualue on jätetty kaupunkipuiston rajauksen ulkopuolelle, jotta kansallisen kaupunkipuiston eheyden kriteeri pystyttiin täyttämään.

Kuopion kansallinen kaupunkipuisto ajoittuu Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoteen. Aiemmat kansalliset kaupunkipuistot ovat Forssassa, Hangossa, Heinolassa, Hämeenlinnassa, Kotkassa, Porissa, Porvoossa ja Turussa

-Kuopion historia kaupankäynnin solmukohtana on osa kaupungin rikasta kulttuuriperintöä, jota voi aistia vielä tänäkin päivänä. Missään muussa kansallisessa kaupunkipuistossa ei ole myöskään sisämaan suurjärviluontoa ja -maisemaa samassa laajuudessa. Kuopio on varsin tervetullut täydennys kansallisten kaupunkipuistojen verkostoon ja ansaitsee kiitokset tehdystä työstä, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka arvioi.

PEKKA MOLIIS

Markku Vento
markku.vento@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*