- Neuvottelujen pohjahinta on monesti se, mikä kiinteistön hinnaksi on määritelty kunnan taseessa, Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki sanoo.

Suomi on täynnä valmiiksi neuvoteltuja soten ulkoistamissopimuksia, joita kunnat pitävät omien palvelujen hätävarana, sanovat Kuntaliiton asiantuntijat.

Runsaasti huomiota herättänyt Meri-Lapin ulkoistamistapaus on poikkeus lähinnä laajuutensa puolesta.

Kunnat ja yksityinen sektori neuvottelevat täyttä kyytiä käytännössä valmiita sopimuksia. Jos näyttää siltä, että kunnan palvelut viedään tai tyhjä terveyskeskus jää painamaan tasetta, sopimukset isketään pöytään ympäri maata.

– Kuntakenttä oirehtii hyvin voimakkaasti. Se näkyy esimerkiksi siinä, että kunnista tulee meille ulkoistukseen liittyviä viestejä, Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki sanoo.

Lamminmäen mukaan kuntapäättäjät ovat tilanteessa, jossa heidän on valittava kuunnellakko kuntalaisten vai maakunnan etua.

– Kuntalain mukaan kunnan on huolehdittava asukkaidensa hyvinvoinnista ja alueen elinvoimasta. Monet kuntajohtajat kuulevat äänestäjiensä huolta, eivät välttämättä omaa puoluettaan, Lamminmäki sanoo.

Kiinteistökaupoissa ostajan markkinat

Yksityinen sektori on löytänyt maakunta- ja sote-uudistuksen aiheuttamasta sekaannuksesta tuottoisan markkinaraon.

Suuri osa Suomen kunnista on saanut tarjouksen joltakin yksityisen sektorin toimijalta, joka tarjoutuu joko hoitamaan kunnan sote-palveluita tai ostamaan kunnan sote-kiinteistöt. Etenkin kiinteistökaupat houkuttavat pieniä kuntia, joilla ei ole tietoa terveyskeskustensa ja palvelutalojensa kohtalosta.

Kuntalehden tietojen mukaan esimerkiksi Pohjois-Savossa on parhaillan vireillä useita ulkoistukseen tai kiinteistöjen myyntiin liittyviä hankkeita.

– Kunnat saattavat myydä kiinteistön, vaikka vuokralaisena olisi kuntayhtymän sote-palvelut. Sen jälkeen palvelut ovat vuokralla yksityisellä toimijalla, ainakin niin kauan kuin vuokrasopimus on voimassa, Lamminmäki sanoo.

Jos sote-kiinteistö jää tyhjäksi, kunnan voi olla vaikea löytää sille muuta käyttöä. Kalliilla rakennettua tai remontoitua kiinteistöä ei kannata jättää painamaan kunnan tasetta. Epävarmassa tilanteessa varmin ratkaisu on myydä.

Usein rakennukset menevät halvalla.

– Neuvottelujen pohjahinta on monesti se, mikä kiinteistön hinnaksi on määritelty kunnan taseessa.

Yksityiset terveysyritykset tuskin tyytyvät pelkäksi vuokranantajaksi. Kiinteistöjen ostaminen on niille tehokas tapa vallata markkinoita.

”Vireillä on aikamoisia sopimuksia”

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainion mukaan kuntien ulkoistamisaikeet liittyvät ennen kaikkea omien palvelujen turvaamiseen, mutta taustalla on yleinen epävarmuus.

Sitä synnyttävät esimerkiksi maakunnille annetut tiukat rahoituskehykset ja kuntien ulkoistamisoikeuteen suunnitellut kiristykset.

– Nyt on vähän tällainen välitila, jossa monet varmaan kiirehtivät, Tainio sanoo.

Hän ei usko, että ulkoistamisoikeuden rajoittamisella on suurtakaan merkitystä sille, miten paljon ja mitä palveluita kunnat päätyvät ulkoistamaan.

– Tarjouksen tekijät keksivät uusia innovatiivisia tapoja järjestää ulkoistus. Esimerkiksi Siikalatvan ratkaisua harva osasi odottaa. Uskon, että vireillä on aikamoisia sopimuksia, jotka tapahtuvat täysin lain puitteissa.

Tainion mukaan kuntia vaivaa epätietoisuus. Ainoat konkreettiset ratkaisuehdotukset tulevat tällä hetkellä yksityiseltä sektorilta.

Omat sote-palvelut ovat kunnille tärkeitä elinvoimatekijöitä.

– Esimerkiksi hyvin toimivan sairaalan puuttuminen saattaa hyvinkin vaikuttaa yritysten sijoittumiseen, Tainio sanoo.

Riittääkö kunnille tarjottu kompensaatio?

Kuntien ja yksityisen sektorin solmimien sopimusten todellinen määrä selviää tämän talven aikana. Kunnat odottavat nyt, millaista kompensaatiojärjestelmää sosiaali- ja terveysministeriö niille tarjoaa.

Lauri Lamminmäki pelkää, että jos kunnat eivät saa sote-kiinteistöistään tyydyttävää kompensaatiota, ne lyövät valmiiksi neuvoteltuja sopimuksia lukkoon.

– Näen tässä suuren huolen, että tämä johtaa niin sekavaan tilanteeseen, että sitä on vaikea hallita.

Lamminmäen mukaan markkinoiden sekavuus voi vaikeuttaa sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista.

Hän arvioi, että kustannusten hallinnan, palveluintegraation ja tietojärjestelmien yhteensovittamisen ongelmat voivat kasvaa vielä yllättävän suuriin mittasuhteisiin.

 

MILKA VALTANEN

Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*