Hiilidioksidia ilmassa jo vaarallisen paljon - ilmastonmuutos kiihtyy ja kunnat maksavat
Maailman ilmatieteen järjestö WMO raportoi, että hiilidioksidin määrä ilmakehässä on yltänyt uuteen ennätyslukemaan.
Kuntien on varauduttava korkeampiin ilmastonmuutoksesta aiheutuviin kustannuksiin. Kaikki ilmastonmuutoksesta aiheutuvat yllättävät kustannukset kunnan infrastruktuuriin ja kuntatekniikkaan, kuten tulvavauriot, jäävät pääosin kunnan omalle vastuulle.
Maailman ilmatieteen järjestö WMO raportoi, että hiilidioksidin määrä ilmakehässä on yltänyt uuteen ennätyslukemaan. Ilmakehässä ei ole ollut näin paljon hiilidioksidia 3-5 miljoonaan vuoteen. Silloin ilmasto oli 2-3 astetta lämpimämpi ja merenpinta 10-20 metriä ylempänä.
Tällä hetkellä lukema on ylittänyt 400 ppm:n merkkipaaluna pidetyn rajan ollen 403,3 pmm:ää (parts per million). Vuonna 2015 luku oli 400,00 ppm.
Hiilidioksidin määrä nousi, koska fossiilisten polttoaineiden kulutus maailmassa ei laskenut riittävästi. Samalla ilmaston lämpenemisestä aiheutuneet vaikutukset ovat alkaneet näkyä yhä selvemmin. Ilmaston lämpeneminen voimistaa mm. äärimmäisiä sääilmiöitä. Eri ilmiöt liittyvät myös toisiinsa. Esimerkisi viime vuonna El Niño -sääilmiö aiheutti sen, että maailman valtameret ja kasvillisuus eivät imeneet hiilidioksidia ilmasta kuin aiemmin.
Fossiiliset polttoaineet avainasemassa
Fossiiliset öljy-, hiili- ja maakaasuvarastot ovat aikoinaan poistaneet hiilidioksidia ilmakehästä. Tämän vuoksi fossiilisten polttoaineiden kulutuksella on niin suuri merkitys ilmaston lämpenemiselle. Fossiilisten polttoaineiden kulutus aiheuttaa merkittävimmän osan ilmastoa lämmittävistä päästöistä.
Reuters julkaisi tiistaina listan maailman 250 suurimmasta yrityksestä, jotka vastaavat yli kolmasosasta maailman fossiilisten polttoaineiden tuotannosta.
– Kuluneen kolmen vuoden aikana päästöt, joita näiden 250 yrityksen toiminta aiheuttaa, ovat pysyneet ennallaan, vaikka niiden olisi pitänyt alentua ainakin 3 prosenttia vuosittain pysyäkseen Pariisin ilmastosopimuksessa, Reutersin raportissa todetaan.
Suurimpien saastuttajien kolme kärkeä ovat Coal India, Gazprom ja Exxon Mobil.
Pelkästään 250 toimitusjohtajaa voisi tehdä melkoisesti maailman ilmaston hyväksi – tai pahaksi.
EU:ssa tehdään paljon, mutta muutos on hidasta
Suomi on yhdessä Euroopan unionin kanssa sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja EU:n tavoitteisiin päästöjen vähennyksistä. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on, että maailman ilmasto ei lämpenisi enempää kuin 1,5 astetta. Kahden asteen lisäystä ilmastossa pidetään vaarallisena. Muun muassa kuntia parhaillaan neuvotaan osallistumaan energiatehokkuussopimukseen. Tavoitteena on kaikkiaan 40 prosentin vähennykset päästöissä vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990.
– Nämä toimet ovat erittäin tärkeitä. Jos olisi vain yksi iso ratkaisu ilmastonmuutokseen, se olisi jo tehty. Muutos on hidasta, sanoo SYKE:n Ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja, professori Mikael Hildén.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa kasvihuonepäästöt kasvoivat vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015 kuusi prosenttia. Vuoden 1990 päästöihin verrattuna kokonaispäästöt olivat 18 prosenttia pienemmät. Myös muun muassa Saksassa trendi on ollut samanlainen. Vuodesta 1990 on tultu alas, suurin notkahdus oli talouskriisin aikaan EU:ssa vuonna 2008. EU:ssa vuosi 2016 on pääosin ollut suurempi päästöjen osalta kuin vuosi 2015, siitäkin huolimatta, että uusiutuvia energialähteitä on otettu käyttöön tehokkaasti. Samaan aikaan esimerkiksi Saksassa on kuitenkin myyty naapurimaille energiaa vanhoista hiilivoimaloista, jolloin uusien energiamuotojen hyöty ei ole päässyt esille.
Ensi viikolla ilmastokokous Bonnissa
Ensi viikolla yli 200 maan edustajat kokoontuvat Bonniin neuvottelemaan Pariisin ilmastosopimuksen käytännön toimista. EU:n parlamentti on ehdottanut muun muassa hiiliveroa ja päästökaupan tehostamista vähentämällä kaupattavia päästölupia yli 800 miljoonalla tonnilla päästökauppamarkkinoilla 2021 mennessä.
EU:n laajuinen hiilivero vaikututtaisi myös Suomessa. Se kallistaisi monien tuotteiden ja energian hintaa ja suosisi uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Päästökaupan suora vaikutus on toistaiseksi ollut vaatimaton Suomessa.
Kaiken kaikkiaan nykyinen kehitys tarkoittaa sitä, että kunnissa on syytä varautua siihen, että tiet voivat tulvia ja taloja kannattaa rakentaa ja korjata niin, että ne kestävät nykyistä kosteampia ja lämpimiä olosuhteita. Länsimetron asemalle tulvi jo vettä ennen kuin metroa on saatu edes kulkemaan Espoossa.
OUTI TOIVANEN-VISTI
Lisätietoja:
Reuters: Top 250 firms emit third of CO2; few have strong goals to cut: study (31.10.2017)
WTO: Greenhouse gas concentrations surge to new record (30.10.2017)
Kylmenevään ilmastoon varautujat eivät tule pettymään. Noin 30 vuoden kylmempi kausi on jo alkanut. Grönlantikin on alkanut kasvattaa jäämassaa, mutta tätäkään ei oikein sovi uutisoida. https://www.dmi.dk/en/groenland/maalinger/greenland-ice-sheet-surface-mass-budget/
Linkistäsi: ”Satellite observations over the last decade show that the ice sheet is not in balance. The calving loss is greater than the gain from surface mass balance, and Greenland is losing mass at about 200 Gt/yr”
Tämä on maailmanlaajuinen ihmisten pelottelukampanja. USA:n Al Gore aloitti ja suuret firmat hyötyy eniten. Pariisin ilmastokonferenssit suurin väärä päätös oli , että muu maailma maksaa vuosittain 100 miljardia taalaa Afrikan ja Intian kaltaisille maille. Suuri rahankeruu eli puhallus länsimaisen demokratian mailta eli meiltä veronmaksajilta niille , jota eivät käytännössä tee mitään muuta kuin lisääntyvät vaikka ei ole juotavaa tai syötövää. Kymmenen vuoden aikana Afrikan väkiluku kasvaa 100 miljoonalla ihmisellä. Kuka ne juottaa ja ruokkii ?
Maapallon väkilukua tulee rajoittaa , koska se lisää ruuaksi kasvatettavien eläinten määrää. Oli ne hyöteisiä tai isompia eliöitä.
Lopettakaa valheellisen probagandan levittäminen.