Jos suunnitelma toteutuu, Espoossa ei ole yhtää sisäilmaongelmista kärsivää koulua tai päiväkotia vuonna 2027. (Arkistokuva: Seppo Haavisto)

Espoon kaupunki aikoo hankkiutua eroon sisäilmaongelmien vaivaamista kouluista ja päiväkodeista suurella investoinnilla.

Mikäli suunnitelma toteutuu, kaupunki käyttää seuraavan 10 vuoden aikana erilaisiin toimenpiteisiin ongelman kitkemiseksi lähes miljardi euroa. Summa on jaksotettu niin, että vuosittain käytetään vajaat sata miljoonaa. Lopullinen päätös asiassa tehdään talousarvion yhteydessä.

Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajan Markku Markkulan, kok., mukaan tavoite on päästä jo tällä valtuustokaudella tilanteeseen, jossa hätäväistötiloja ei enää ole.

– Ehdoton takaraja on, että kymmenen vuoden panostuksella ongelmat on saatu kokonaan pois.

Linjaus merkitsee muun muassa tyyppikoulujen ja toimistotilojen hyödyntämistä.

– Toimenpiteet pitää tehdä etupainotteisesti että päästään parakeista ja muista hätäratkaisuista eroon, Markkula korostaa.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varapuheenjohtajan Inka Hopsun, vihr., mukaan kuntavaalien alla sisäilmatilanne oli merkittävin asia josta kuntalaisilta tuli palautetta ja johon puolueet lupasivat reagoida. Lähikouluperiaatteeseen sitoutuneessa Espoossa eräistä kouluista koululaisia kuljetetaan linja-autolla toiselle puolelle kaupunkia, kun lähikoulu on korjattavana.

– Vaaditaan myös positiivista yhteistyötä sivistystoimen ja tilapalveluiden kanssa, että se onnistuu, Hopsu sanoo sisäilmaongelman kitkemistavoitteesta.

Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja Tiina Elo, vihr., korostaa, että vielä on pohdittava tarkkaan, mitä kaikkea vuosittainen vajaan 100 miljoonan euron resurssi sisältää.

– Meillä on haastava investointiohjelma. Tiukkaa investointikattoa on siirrytty kiertämään sillä, että mennään enemmän vuokratiloihin. Siitä tulee käyttökuluja, jotka on huomioitava sivistystoimen budjetissa.

Elo muistuttaa, että vaikka toimistotilojen hyödyntäminen koulurakennuksina ja tyyppikouluratkaisut auttavat ongelman ratkaisemisessa, vanha kiinteistökanta pysyy edelleen.

– Täytyy varmistaa, että on myös riittävästi rahaa peruskorjaukseen ja kunnostukseen. Vanhoja kouluja on valtava määrä.

– Tarvitaan todella paljon töitä, että voimme lunastaa lupauksen nollasta sisäilmakohteesta ja hätäväistötilasta, Elo korostaa.

Elon mukaan Espoossa on kiinnitetty huomiota sisäilmaongelmista viestimiseen ja viestinnän roolijakoon sivistystoimen ja tilapalveluiden kesken.

– Siinä on ollut luottamushenkilöilläkin suuri rooli, että kutsutaan molempien toimialojen virkamiehet ja luottamushenkilöt samoihin kokouksiin ja käydään prosessia läpi, Hopsu sanoo.

Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto perustettiin neljä vuotta sitten, koska tila-asiat haluttiin kaupunginhallituksen ohjaukseen.

– Uutta organisaatiota on rakennettu neljä vuotta, ja eteenpäin on menty. Niipperin tyyppikoulu on yksi esimerkki, että olemme nopeasti saaneet toteutettua uudenlaisen koulurakennuksen, kun vanha todettiin korjauskelvottomaksi. Nyt näitä onnistumisia tarvitaan lisää, jotta luottamus kasvaa siihen että kaupungilla on homma hallussa, Tiina Elo painottaa.

Lisää aiheesta: Sisäilmaongelmia koskeva viestintäsuunnitelma puuttuu monista kunnista

Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*