Töölönlahden puhdistamista sähköllä kokeillaan
Töölönlahden pohjan puhdistamista uudella menetelmällä kokeillaan. (Kuva: Helsingin kaupunki)
Töölönlahdelle asennetaan elokuun aikana laitteisto, jonka potentiaalia hajottaa sedimentistä orgaanisia haitta-aineita kuten PAH-yhdisteitä ja öljyä tutkitaan. Menetelmän avulla voitaisiin merisedimenttien kunnostuksessa mahdollisesti välttää laajat ruoppaukset.
Kaupunkien läheisyydessä merenpohja on usein ihmistoiminnasta lähtöisin olevien haitallisten aineiden pilaamaa. Samat ympäristöt kärsivät usein myös rehevöitymisestä. Töölönlahdella toteutetaan tutkimushanke, jossa selvitetään miten maaperäkunnostuksessa aikaisemmin käytetty menetelmä vaikuttaa pilaantuneisiin merisedimentteihin ja lahden rehevöitymiseen.
-Menetelmä on ollut käytössä maa-alueilla ja sen avulla on pystytty kunnostamaan pilaantuneita kohteita. Laitteisto tuottaa käsiteltyyn kohteeseen heikon sähkökentän, jonka on maaperässä todettu kiihdyttävän haitta-aineiden hajoamista. Nyt tarkoituksena on selvittää miten menetelmä toimii vesiympäristössä, Iisak Lusua Eko Harden Technologies Oy:stä kertoo.
Menetelmästä apua myös rehevöitymisen hillinnässä
Vesiympäristössä toteutetut alustavat selvitykset ovat antaneet viitteitä myös siitä, että laitteisto mahdollisesti vaikuttaisi hillitsevästi rehevöitymistä ylläpitävään sisäiseen ravinnekuormitukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on tässä vaiheessa todentaa, mitä vaikutuksia menetelmällä on erityisesti fosforin sisäiseen kiertoon.
-Tutkimuskohteeksi on valittu Töölönlahti, koska se on tutkimukseen soveltuva rehevöitynyt sisälahti ja sen kunnostustarve on ilmeinen. Lisäksi Töölönlahti sijaitsee keskeisellä paikalla, mikä helpottaa tutkimuksen käytännön järjestelyitä, sanoo tutkija Emil Vahtera Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista.
Tutkimuksen aktiivinen kenttäkausi on noin vuoden pituinen. Sen ajaksi Töölönlahdelle ankkuroidaan kolme tutkimuslauttaa, joilta tutkimus toteutetaan. Tutkimuksen teko ei häiritse ympäristöä eikä aiheuta tarvetta tehdä suuria rakennelmia tai ruoppauksia. Tutkimuksen päätyttyä lautat ja laitteistot poistetaan lahdelta. Tämän jälkeen Helsingin kaupunki seuraa menetelmän pitempiaikaisia vaikutuksia.
Sedimenttien kunnostusmenetelmiä ei ole tähän mennessä kovin usein Suomessa testattu. Jos tämä kokeilu onnistuu, menetelmällä voisi olla iso potentiaali myös muualla, sanoo johtava tutkija Kirsten Jørgensen Suomen ympäristökeskuksesta.
Tutkimus toteutetaan kahden eri hankkeen yhteistyönä ja siihen osallistuvat Helsingin kaupunki, Suomen ympäristökeskus, Helen Oy, Eko Harden Technologies Oy ja Lamor Corporation Ab. Hankkeet saavat rahoitusta Tekesiltä ja EU:n H2020 ohjelmalta ja tukea yhteistyökumppanilta Lip-Lap Laituri Oy:ltä. Tutkimushanke on myös Elävä Itämeri säätiön (BSAG) sekä Itämerihaasteen sitoumushanke.
(Lähde: Syke)
