Viime kesän Roskien lajittelun SM-kisojen finaalissa riitti vauhtia. (Kuva Hanna Tyrväinen)

Suomalaisia koetetaan innostaa panostamaan jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen. Roskien lajittelun SM-kisat järjestetään tänä kesänä toista kertaa ja entistä laajempana.

Vantaan Energia järjesti ensimmäiset leikkimieliset kisat viime kesänä. Tänä vuonna kilpailu kasvaa: osakilpailuja järjestetään pääkaupunkiseudun lisäksi myös Raision Myllyssä, Lempäälän Ideaparkissa ja Joensuun kävelykadulla.

Vauhdikkaalla lajitteluradalla kilpailijat voivat testata tietojaan siitä, mihin keräysastiaan mikäkin roskakuutio kuuluu. Kilpailu on avoin kaikille vuonna 2003 ja sitä aiemmin syntyneille. Ennakkoilmoittautumisia ei tarvita, vaan kisaan voi osallistua saapumalla paikalle. Lajittelua voi treenata pelaamalla mobiili- ja digipelinä toimivaa Roskapeliä, joka avautuu 25.4. osoitteessa www.roskamestari.fi/roskapeli.

– Roskapelissä oppii ohimennen pelaamalla, miten erilaisia roskia kuuluisi lajitella oikein. Peliä voi käyttää apuna vaikka koulujen opetuksessa. Viime vuonna digipeliä pelattiin yli 10 000 kertaa. Tänä vuonna pelistä on saatavana myös mobiiliversio. Sen avulla voi treenata lajittelua tai osallistua itse kisaan vaikka bussimatkan aikana, Vantaan Energian viestintä- ja henkilöstöjohtaja Mervi Suorsa kertoo.

Roskien lajittelun SM-kisan finaali käydään Tikkurila Festivaalin päälavalla lauantaina 22.7. Finaalissa toisistaan mittaa ottavat osakilpailujen parhaat lajittelijat sekä Roskapelissä parhaan tuloksen saanut kilpailija. Finaalin voittaja saa tittelin Roskamestari 2017 ja palkinnoksi kahden hengen matkan Singaporeen, maailman siisteimpään kaupunkiin. Osakilpailuissa päivän viisi parasta saavat lipun Tikkurila Festivaaleille. Myös Roskapelin viisi parasta pelaajaa palkitaan festivaalilipulla.

Jätteiden energiakäyttö ja kierrätys ovat korvanneet kaatopaikat, osin uudistuneen lainsäädännön voimalla. Liki puolet yhdyskuntajätteestä poltetaan Suomen kahdeksassa jätevoimalassa. Pääkaupunkiseudun sekajätteet muuttuvat sähköksi Vantaan Energian jätevoimalassa.

Suomalaisten kierrätysinnossa ja -taidoissa on yhä kehittämisen varaa. Kolmasosa sekajätteestä kuuluisi oikeasti biojätteeseen. Suomalaisten lajittelutaitoja hiotaan tänä kesänä Roskien lajittelun SM-kisoilla, jotka järjestetään nyt toista kertaa ja entistä laajempana. Reaalimaailman kierrätystaitoja pääsee harjoittelemaan Roskapelillä, jota voi pelata mobiili- tai digiversiona.

– Jätteiden käsittelyyn vaikuttaa kaksi viime vuoden alussa voimaan tullutta merkittävää lakimuutosta. Kaatopaikoille ei saa enää viedä yhdyskuntajätteitä, vaan ne tulee kierrättää mahdollisimman tehokkaasti. Sekajäte hyödynnetään energiantuotannossa, eli siitä valmistetaan polttamalla sähköä ja kaukolämpöä, kertoo Vantaan Energian Mervi Suorsa.

– Toinen iso muutos on tuottajavastuu: vastuu kuluttajapakkausten keräyksestä on siirretty kunnilta pakkausten tuottajille. Kierrätyspisteistä vastaa nyt valtakunnallisesti Suomen pakkauskierrätys Rinki, jonka muodostavat tuottajavastuulliset yritykset, Suorsa jatkaa.

Suomen jätelakiin odotetaan jatkossa lisää muutoksia, sillä EU valmistelee parhaillaan jäte- ja pakkausjätedirektiivien uudistuksia. Tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja lisätä sen uusiokäyttöä ja kierrätystä.

Kierrätysmäärät kasvuun

Tilastokeskuksen loppuvuodesta julkaiseman Jätetilaston mukaan yhdyskuntajätteen kierrätys otti Suomessa merkittävän harppauksen vuonna 2015. Erityisesti sähkö- ja elektroniikkaromun sekä lasi- ja metallijätteen kierrätysmäärät kasvoivat. Eniten kierrätyksen kasvuun vaikutti kaupan aloilla kertyvän kuitupakkausjätteen kierrätysmäärien lisääntyminen.

Kotitalouksien kierrätysinto on pysynyt samoissa lukemissa, eli alle eurooppalaisen keskiarvon. Nykyisen EU-direktiivin mukaan puolet yhdyskuntajätteestä pitäisi kierrättää vuoteen 2020 mennessä. Suomessa kierrätyksen osuus on tällä hetkellä 34 prosenttia, joten kirittävää löytyy. Pääkaupunkiseudulla kotitalousjätteen kierrätysaste on 48 prosenttia, eli valtakunnallista keskiarvoa korkeampi.

– Jätteiden polton kannalta haitallisimpia ovat sekajätteen sekaan heitetyt sähkö- ja elektroniikkaromu, vaaralliset jätteet ja metallit. Säilykepurkit eivät sula jätevoimalan arinalla. Paperia, kartonkia ja lasia suomalaiset osaavat jo lajitella hyvin, mutta erityisesti biojätteen kanssa parannettavaa löytyy. Sekajätteeseen päätyvästä kolmannes kuuluisi oikeasti biojätteeseen, Suorsa huomauttaa.

– Muovin ja tekstiilien keräys ja kierrätys tulevat jatkossa kasvamaan. Viime vuonna alkanut muovipakkauskeräys on herättänyt kiinnostusta, sillä monissa kodeissa muovijätettä kertyy paljon. Käyttökelvottomien tekstiilien kierrätystä kuluttajilta hidastaa se, että teollisen mittakaavan hyödyntäjiä ja teknologioita ei käytännössä vielä ole, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti.

 

Kesän hauskimmat ja hyödyllisimmät SM-kisat

Osakilpailut:

  1. Dixi, Vantaa: perjantai 28.4. klo 12–16
  2. Mylly, Raisio: perjantai 5.5. klo 12–16
  3. Narinkkatori, Helsinki: perjantai 26.5. klo 14–18
  4. Ideapark, Lempäälä: perjantai 2.6. klo 12–16
  5. Kävelykatu, Joensuu: maanantai 5.6. klo 13–17
  6. Sello, Espoo: lauantai 1.7. klo 12–16
  7. Hiekkaharju, Tikkurila Festivaali: perjantai 21.7.

Finaali: Hiekkaharju, Tikkurila Festivaali: lauantai 22.7.

(Lähde: Vantaan Energia)

Markku Vento
markku.vento@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*