Suunnittelu ja konsultointi vievät sairaalan kokonaiskuluista vain 0,2 prosenttia, vaikka 80-90% kokonaiskuluista päätetään tässä vaiheessa.

Uuden hankintalain mukaan hankinnat tulee tehdä valitsemalla kokonaistaloudellisesti paras toimittaja, jolloin vertaillaan elinkaaren aikaisia kustannuksia ja tuotteen tai palvelun laatua, eikä ainoastaan hankintahintaa. Tärkeää onkin opetella ostamaan hyvää.

Julkisten hankintojen merkitys on kuntataloudessa valtavan suuri.  Julkinen sektori hankkii Suomessa palveluita, tavaroita ja rakennustöitä joka vuosi noin 35 miljardilla eurolla. Kuntien ja niiden sidosyksiköiden osuus koko summasta on yli 60 prosenttia eli reilusti yli 20 miljardia euroa.

Vaikka tuleva maakuntauudistus siirtääkin osan tästä potista pois kuntien vastuulta, hankintojen suhteellinen osuus kuntien kaikesta rahankäytöstä pysyy jatkossakin korkeana. On siis ensiarvoisen tärkeää, että kuntien julkiset hankinnat tehdään uuden hankintalain periaatteiden mukaisesti laatua, elinkaaritaloudellisuutta ja uusia tehokkaampia toimintatapoja edistäen.

Vanhan sananlaskun mukaan köyhällä ei ole varaa kuin hyvään.  Sananlasku on ajankohtaisempi kuin koskaan. Julkinen talous on pahasti alijäämäinen, Suomi elää velaksi eikä velvoitteista tunnuta silti selviävän.

Tässä tilanteessa tulee köyhälle kuntapäättäjälle kiusaus hankintapäätöstä tehdessään elää vain nykyhetkessä, miettimättä pidemmän aikavälin taloudellisuutta. Ostetaan halpaa, koska hankintahetkellä kuluu vähiten rahaa.  Mutta kuten kaikki tiedämme, useimmiten halpa tulee pitkässä juoksussa kalliimmaksi kuin hyvä.

Uusi hankintalaki ohjaa hankintayksiköitä oikeaan suuntaan. Lain mukaan hankinnat tulee tehdä valitsemalla kokonaistaloudellisesti paras toimittaja. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tarjouksissa vertaillaan elinkaaren aikaisia kustannuksia ja tuotteen tai palvelun laatua, eikä ainoastaan hankintahintaa.  Tämä on tärkeä linjaus, joka ohjaa hankintayksiköitä miettimään hankinnan pitkän aikavälin vaikutuksia.

Yhteistyöllä parempiin tuloksiin

Hankintalaki ohjaa yhteistyöhön osapuolten välillä. Uudessa laissa on määritelty markkinakartoitus, jonka avulla tilaajaa kannustetaan vuoropuheluun palvelutuottajien kanssa ennen tarjouspyynnön tekemistä. Kartoitus lisää kiinnostusta hankkeeseen, ja se parantaa sekä tilaajan ymmärrystä markkinoista että tarjoajien ymmärrystä tilaajan tavoitteista.

Palvelutuottajien kanssa käyty vuoropuhelu ei jäävää ketään osallistumasta kilpailuun, kunhan kaikki kiinnostuneet tarjoajat saavat saman informaation hankkeesta. Lopputuloksena syntyy parempi tarjouspyyntö ja tilaaja saa paremmin tarjouspyynnön tavoitteet täyttäviä ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

On myös tärkeätä, että neuvottelumenettelyt on uudessa laissa nostettu perusmenettelyiksi erityisesti asiantuntijapalveluiden hankinnassa. Monimutkaisissa hankkeissa, tai kun tilaajan tavoitteet eivät ole täysin selvät, on paras edetä hankinnassa neuvottelemalla.

Neuvottelun edetessä tarkennetaan tavoitteita tai pyydetään tarjoajia kehittämään tilaajalle ratkaisuvaihtoehtoja. Tästä työstä tilaajan on oltava valmis maksamaan, koska muuten tarjousprosessista tulee tarjoajille liian raskas.

Miljardisäästöt – yhdessä hankkeessa

Vakuuttava esimerkki investointikustannuksen ja elinkaarikustannusten erosta on sairaalahanke. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Tulevaisuuden sairaala 2030 -ohjelman investointikustannus on noin 500 miljoonaa euroa. Se on iso luku, mutta kuitenkin vain alle kaksi prosenttia sairaalan elinkaarikustannuksista 30 vuoden aikana.

Suurin osa elinkaaren aikaisista kustannuksista sidotaan jo sairaalan suunnitteluvaiheessa. Silloin mietitään, miten sairaalakompleksi saadaan toimimaan mahdollisimman tehokkaasti.

Suunnittelun osuus elinkaarikustannuksista on parin promillen luokkaa. Panostamalla suunnitteluun ja hyödyntämällä maksimaalisesti kaikkien osapuolten osaamista hankkeen valmistelussa löydetään parhaat ratkaisut ja toimintatavat. Tulevaisuuden sairaala 2030 -hankkeessa hyvän suunnittelun ja kaikkien osapuolten osaamisen hyödyntämisen kautta pystytään parantamaan toimintojen tehokkuutta merkittävästi perinteiseen sairaalaan verrattuna.

Arvioitu säästöpotentiaali elinkaarikustannuksissa on 20 prosenttia eli yli viisi miljardia euroa 30 vuoden aikana. Kyseessä on kymmenkertainen säästö verrattuna sairaalan investointikustannuksiin ja satakertainen säästö verrattuna suunnittelukustannuksiin.

 

Matti Mannonen

Kirjoittaja toimii Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry:n toimitusjohtajana ja johtajana Teknologiateollisuus ry:ssä.

Lue lisää juuri ilmestyneestä Kuntatekniikka 1/17 -lehdestä.

 

Markku Vento
markku.vento@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*